Päivitetyt ravitsemussuositukset julkaistiin marraskuun lopussa. Hiilihydraattien osuus päivittäisestä energiasta tulisi olla 45–60 prosenttia. Aluksi on tärkeää kokonaisterveyden kannalta ymmärtää kaikkien hiilihydraattien olevan elimistölle sokeria lähteestä riippumatta. Käytännössä ei ole merkitystä, tulevatko hiilihydraatit terveelliseksi brändätystä ruisleivästä tai sydänmerkitystä vehnäpullasta. Kaikki syöty hiilihydraatti nostaa verensokeria.
Kun syödyn aterian jälkeen verensokeri elimistössä nousee, alkaa insuliinin eritys haimasta. Insuliinin tärkein tehtävä on pitää veren sokeripitoisuus tasapainossa. Lisäksi insuliinin on tarkoitus varastoida energiaa. Se on anabolinen hormoni, joka kasvattaa lihasten sijaan vain läskiä. Kaikki ylimääräinen syöty hiilihydraatti varastoituu elimistöön rasvana.
Insuliiniresistenssin perusidea on yksinkertainen, vaikka sen syntymekanismeja ei vielä yksityiskohtaisesti tunneta. Normaalisti aineenvaihdunnassa insuliinin vaikutus soluihin kestää vain hetken aikaa, mutta insuliinin pitkäkestoinen vaikutus soluille on haitallista. Tilannetta voi verrata korvaan ja kovaääniseen meteliin. Tiettyyn määrään asti äänet ovat korvalle tarpeellisia, mutta liika meteli häiritsee ja metelin jatkuessa syntyy kuulovaurio.
Insuliinin aiheuttama ”meteli” soluille johtuu ainoastaan syödyistä hiilihydraateista. Mitä enemmän syö hiilihydraatteja, sitä enemmän se rasittaa elimistöä. Runsashiilihydraattisten aterioiden jatkuva syöminen nostaa verensokeria ja vaatii yhä suurempia määriä insuliinia tasapainon ylläpitämiseksi.
Tämä johtaa lisääntyneeseen insuliinin eritykseen ja solut tulevat vähitellen insuliinille vastustuskykyiseksi. Tila pahenee vähitellen ja muodostaa itseään ruokkivan kierteen, jossa korkea insuliinitaso kuormittaa elimistöä ja altistaa eri sairauksille. Insuliiniresistenssi on tila, jossa elimistön insuliinipitoisuus on kohonnut pysyvästi.
Kohonnut insuliini eli insuliiniresistenssi johtaa moniin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, rasvamaksa, korkea verenpaine, syöpäriskin lisääntyminen, uniapnea, kihti, koko kehon matala-asteinen tulehdus, ylipaino, Alzheimerin tauti ja muut kognitiiviset häiriöt sekä monet elimistön oireilut. Syöpä rakastaa sokeria eli hiilihydraattipitoista ravintoa.
Maailmalla puhutaankin insuliiniresistenssin olevan kaikkien sairauksien äiti, mutta Suomessa aiheesta puhutaan vähän. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on johtanut länsimaissa yhä heikompaan metaboliseen terveyteen. Insuliiniresistenssistä johtuvia sairauksia sitten hoidetaan lääkkeillä puuttumatta juurisyyhyn eli vääränlaiseen ravitsemukseen.
Amerikassa metabolisesti terveitä on enää seitsemän prosenttia ja Suomessa mennään kohti samaa. Suomalaisista aikuisista noin 60-65 prosenttia ja lapsista noin 25 prosenttia on ylipainoisia. Lisäksi johdamme tilastoja muisti-, sydän- ja verisuonisairauksissa.
Kenen etuja ravitsemussuosituksilla ajetaan?
Jaakko Moilanen
Oulu