Verkkopeleillä on myös suomalaiset ystävänsä. Yhä useammasta kodista löytyy nopea laajakaistaliittymä, joka on miellyttävän pelikokemuksen edellytys. Pelkän liittymän ja pelin lisäksi tarvitaan myös pelipalvelin, jossa peliä pelataan.
Suomesta pelipalvelimia löytyy satoja, joita ylläpitävät joko pienet yhteisöt yksityiseen käyttöön tai suuret yritykset kaikelle kansalle. Yksi suurimmista pelipalvelinten tarjoajista on Sonera Plaza eDome.
"Soneran ylläpitämiä pelipalvelimia on toista sataa ja niissä pyörivät kaikki tunnetuimmat verkkopelit: Quake, Quake 2 ja Quake 3 Arena, Half-Life, Unreal, Tribes 2 ja monet muut. Uusia pelejä tulee ja menee joka viikko, eikä niiden perässä tahdo pysyä", sanoo eDomen järjestelmäasiantuntija Mika Hyvönen.
Soneran palvelimet ovat yrityksen omia, ja niiden käyttö on pelaajille ilmaista siitä huolimatta, että palvelinten ylläpidosta koituu firmalle kustannuksia.
Itse palvelimet voivat olla vaatimattomiakin koneita. "Nyrkkisääntö on, että pelin julkaisuhetkellä hitain kaupasta saatava tietokone jaksaa pyörittää sille palvelinta melko hyvin", Hyvönen selvittää.
Käytännössä pelipalvelin voi olla prosessoriteholtaan 800 MHz tai hitaampikin. Todellinen kynnys pelattavuudessa on verkkokaistan leveys.
"ISDN-liittymällä peliä pelaa sujuvasti 1-2 pelaajaa, ja laajakaistaliittymällä pelaajia voisi olla jo kymmenkunta", Hyvönen laskee.
Harvoilla yksityisillä henkilöillä tai yhteisöillä on tarpeeksi kaistaa käytössään hoitamaan liikennettä, ja isot pelipalvelimet ovatkin yleensä varmistaneet liikenteensä erilaisilla sopimuksilla teleoperaattoreiden kanssa. Soneralla on luonnollisesti hyvät edellytykset pitää yllä suurta määrää palvelimia, Hyvönen mainitsee.
Ulkomailla pelipiirit ovat hyvin samanlaisia kuin Suomessa. Hyvönen tuntee suurimpien pelisaittien ylläpitäjät hyvin, ja kertoo, että samanlaisten asioiden kanssa painitaan sielläkin.
"Kustannukset ovat samat, rauta, yhteydet ja työ maksavat rahaa ja jokainen miettii, miten sitä saisi verkkopelaamisesta takaisin."
Klaaneillakin omia palvelimia
Klaanitkin pitävät yllä omia palvelimiaan. Useilla klaaneilla on omat kotisivunsa, joilla esitellään klaanin toimintaa, pidetään harjoituspäiväkirjaa, uutisoidaan tapahtumista ja kerrotaan kisamenestyksistä.
Itse turnauksista järjestetään myös ShoutCast-lähetyksiä verkon ylitse, josta fanit voivat kuunnella selostettuja otteluita.
Quake 3 -turnauksien yhteydessä järjestetään myös "televisiolähetyksiä". Yleisö voi seurata pelin kulkua pelissä pystymättä itse pelaamaan. Lähetysten takana oleva GamersTV on kasvattanut suosiotaan ja suunnitteilla on laajentaa toimintaa muihinkin peleihin.
29-vuotias Hyvönen pelaa itsekin paljon verkossa nimellä Mikron. Hän kuuluu kahteen klaaniin, kuusi vuotta sitten perustettuun Furyyn, jonka toiminta on tiivistynyt yhdistykseksi asti, sekä Tampereen seudulla toimivaan SS Wolfensteiniin.
Klaanit järjestävät paljon sosiaalisia tapahtumia kuten sählyä ja isoja bileitä pari kertaa vuodessa, Furyn perustajajäseniin lukeutuva Hyvönen kertoo.
Klaanit ovat perinteisesti tiiviitä yhteisöjä, jotka rekrytoivat uusia jäseniä ystävien suositusten ja peliansioiden perusteella.
Mika Hyvösen mielestä klaanitoiminta on muuttunut hieman entisestä. "Nykyisin klaanit eivät hitsaudu yhteen kuten ennen. Ensin perustetaan klaani, mutta puretaan se parin hävityn matsin jälkeen. Aiemmin oli tavallista, että pitkätkään tappioputket eivät lannistaneet. Yhteisön perustaminen toi mukanaan velvollisuuden tuntua", hän pohtii.
Vaikka suomalainen peliyhteisö kasvaa kovaa vauhtia, ympyrät ovat vielä pienet ja tuttavalliset. Kun kysyy, tunteeko Hyvönen oululaista kollegaansa Jarmo Ingetiä, hän virnistää.
"Ahaa, Jarmo on Jappe Brokenista. Hyvää sakkia, pelaavat kovaa ja reilusti. Ovat melkein yhtä hyviä kuin SSW." (JPM)
