Ra­sis­min vaa­ral­li­sin muoto on ra­ken­teel­li­nen, ja näin se vai­kut­taa Suo­mes­sa – huo­no-osai­suus voi ka­sau­tua läpi elämän

Keskiviikkona Helsingissä järjestettyyn Black Lives Matter -mielenosoitukseen osallistui yli 3 000 ihmistä, ja tapahtuma jouduttiin keskeyttämään poliisin kehotuksesta kokoontumisrajoitusten takia. Mielenosoituksella osoitettiin tukea Yhdysvaltojen protesteille, joita on järjestetty pian kahden viikon ajan afroamerikkalaisen George Floydin kuoleman, poliisiväkivallan ja rasismin vuoksi.

Kuva: Arttu Laitala

Rasismi ei ole Suomessa ainoastaan rasistisia solvauksia ja viharikoksia yhteiskunnan marginaaleissa. Sitä on myös rakenteissa, kuten koulutuksessa, työelämässä, asuntomarkkinoilla ja palveluissa.

– Kaikkein vaarallisin rasismin muoto on rakenteellinen rasismi. Se heikentää mahdollisuuksien yhdenvertaisuutta eli eriarvoistaa sitä, mitä mahdollisuuksia ihmisillä on elämässä, kertoo ylitarkastaja Michaela Moua yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.

Suomessa rasismina pidetään tyypillisesti tahallisia tai tietoisia tekoja ja tapahtumia yksilöiden välillä. Rakenteellisessa rasismissa on kuitenkin kyse yhteiskunnan rakenteissa ja instituutioissa olevista toimintakäytännöistä ja säädöksistä, jotka johtavat syrjintään ja rasismiin. Ne asettavat eriarvoiseen asemaan tiettyihin ihmisryhmiin kuuluvat, esimerkiksi afrikkalaistaustaiset ja romanit.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Shadia Raskin mukaan tällä on laajoja, kasautuvia vaikutuksia.

– Rakenteellinen rasismi vaikeuttaa monien toimeentuloa, asunnon löytämistä ja osallisuuden kokemusta, mikä aiheuttaa huono-osaisuuden kasautumista ja kuormittaa mielenterveyttä.

Rakenteellinen rasismi voi seurata ihmistä läpi elämän taitekohtien. Silloin mahdollisuudet menestyä ovat huonommat kuin muilla.

– Koulun jälkeen on vaikea saada työharjoittelupaikkaa nimen takia, mikä vaikuttaa cv:een ja verkostoihin. Rekrytoinnissa on vaikeuksia, jolloin joutuu ehkä tyytymään työhön, joka ei vastaa koulutusta. Se vaikuttaa pitkällä aikavälillä tulotasoon, Moua listaa.

– Kun työuralla eteneminen on haastavaa ja jää matalapalkkaiselle alalle, joka ei vastaa koulutustasoa, asunnon ostaminen vaikeutuu.

Syrjintää työpaikoilla ja rekrytoinnissa

Työelämässä tyypillisestä suomalaisesta nimestä poikkeava nimi voi vaikuttaa jo siihen, otetaanko henkilö työhaastatteluun riippumatta tämän pätevyydestä.

– Näkyvään vähemmistöön kuuluminen voi vaikuttaa myös uralla etenemiseen ja tietyille, usein matalapalkkaisille aloille asettautumiseen, Moua kertoo.

Rakenteellisen rasismin olemassaoloon viittaa esimerkiksi tutkimusraportti, jonka Uudenmaan ely-keskuksen Kotona Suomessa -hanke julkaisi toukokuun lopussa. Tätä mieltä on antirasistinen tutkimusverkosto Raster.

Raporttiin haastatellut yritysten rekrytoinneista vastaavaa henkilöt palkkaisivat mieluiten työntekijöitä EU:n alueelta, Virosta ja Pohjoismaista. Osa vastaajista mainitsi, että he eivät mielellään palkkaisi Afrikan maista tai Lähi-idästä lähtöisin olevia työntekijöitä.

Tätä selitettiin raportissa eurooppalaisten työntekijöiden “koetulla ahkeruudella, kielitaidolla ja kulttuurin samankaltaisuudella”. Yritysten edustajien mielestä maahanmuuttajien lähtömaa vaikuttaa keskeisesti työelämään sopeutumiseen ja työpaikalla “pärjäämiseen”.

THL:n ulkomaalaisten hyvinvointiin keskittyneessä FinMonik-tutkimuksessa lähes joka kolmas ulkomaalaistaustainen kertoi kokeneensa eriarvoista kohtelua tai syrjintää nykyisessä työpaikassaan viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana.

– Väestöryhmien välillä on huomattavia eroja. Rakenteellista rasismia kuvastaa se, että syrjintäkokemukset ovat huomattavan yleisiä Afrikasta muuttaneilla, Shadia Rask sanoo.

Venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista työttömistä valtaosa arvioi olevansa täysin työkykyisiä ja haluaisi kokopäivätöihin. He arvioivat työnantajien ennakkoluulot ja asenteet yhdeksi keskeiseksi esteeksi työllistymiselle.

Osaltaan syrjinnästä voi johtua myös se, että ylikoulutus on huomattavasti yleisempää Suomeen muuttaneilla verrattuna Suomen koko väestöön.

Rasisminvastaisia mielenosoituksia on järjestetty Helsingin lisäksi esimerkiksi Tampereella, jossa protestoitiin sekä viime viikonloppuna kahtena päivänä peräkkäin. Turussa järjestetään Black Lives Matter -tukimielenosoitus ensi lauantaina 13. kesäkuuta.

Etninen profilointi on ongelma myös Suomessa

Asuntomarkkinoilla poikkeava nimi voi vaikuttaa asunnon saantiin. Esimerkiksi vuonna 2017 Åbo Akademin tutkimuksessa selvisi, että suomalaisilla vuokra-asuntomarkkinoilla syrjitään henkilöitä, joilla on arabiankielinen nimi.

Ollessaan kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.) kertoi Helsingin Sanomille, että hän joutui parikymppisenä hakemaan asuntoa nimellä "Janarin Osku".

Rakenteelliseen rasismiin liittyy myös etninen profilointi eli valvontatoimien kohdistaminen yksilöön etnisyyden, ihonvärin, uskonnon tai kielen perusteella. Tämä on ongelma myös Suomessa, kertoo Helsingin yliopiston Pysäytetyt-tutkimus vuodelta 2018.

Etnistä profilointia voivat harjoittaa esimerkiksi poliisit ja vartijat kaduilla, liikenneasemilla ja kauppakeskuksissa.

– Käsky syrjiä on myös kielletty yhdenvertaisuuslaissa. Silti esimerkiksi vartijoita saatetaan ohjeistaa seuraamaan tietyn näköisiä ihmisiä kaupanalalla. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevissa yhteydenotoissa etenkin romanien kohdalla nämä ovat tyypillisiä, Moua kertoo.

Rakenteellinen rasismi voi seurata koulusta asti

Rakenteellinen rasismi näkyy esimerkiksi koulumaailmassa eli se voi vaikuttaa ihmisen elämään alusta asti. Nuoria esimerkiksi ohjataan tietyille aloille näiden oletetun taustan perusteella.

Helsingin yliopistossa on tutkittu, kuinka erityisesti nuoria maahanmuuttajanaisia ohjataan hoiva-alalle riippumatta heidän omista kiinnostuksenkohteistaan tai toiveistaan. Tutkijatohtori Tuuli Kurki tulkitsi tämän väitöstutkimuksessaan hyväksikäyttävänä rasismina, sillä "houkuttelu hoivatyöhön tehdään pääasiassa siksi, että maahanmuuttajina (ja nuorina ja naisina) heidän ajatellaan sopivan hoivatyöhön ikään kuin luonnostaan".

– Opettajat ja oppilaanohjaajat ovat lapsille ja nuorille auktoriteetteja. Jos ohjaus tapahtuu tiedostaen tai tiedostamatta niin, että valkonormatiivisuudesta poikkeavia nuoria ohjataan alaspäin, pitkällä aikavälillä se vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan elämässä, Michaela Moua sanoo.

Nuoria on myös ohjattu S2-opintoihin, eli opiskelemaan suomea toisena kielenä, vaikka he olisivat syntyneet Suomessa ja puhuisivat suomea äidinkielenään. S2-opintojen takia akateemisen kielen kehitys jää puutteelliseksi. Näin kertoo Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tutkimus vuodelta 2019.

– Rodullistava ohjaus linkittyy oletukseen, että ihminen ei voi olla ruskea ja suomalainen yhtaikaa ja puhua äidinkielenään suomea, Moua sanoo.

Lisäksi rasistiseen häirintään ei Mouan mukaan osata aina puuttua kouluissa.

– Jos pelkää mennä kouluun päivittäin, se vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Korkeat stressitasot vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten pystyy vastaanottamaan uutta informaatiota.

"Hallitusohjelmaan kohdistuu suuria odotuksia"

Rakenteelliseen rasismiin puuttuminen vaatii Shadia Raskin mukaan aktiivista antirasistista työtä, kuten henkilöstön kouluttamista.

– Ei riitä, että ei hyväksytä rasismia, vaan pitää aktiivisesti tehdä töitä rasismin kitkemiseksi. Hallitusohjelmaan kirjattuun rasismin ja syrjinnän vastaiseen toimintaohjelmaan kohdistuu suuria odotuksia.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia arvioimaan ja edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Michaela Moua muistuttaa, että käytännössä tämä tarkoittaa havaittujen ongelmakohtien muuttamista ja korjaamista.

– Niin, että yhteiskunta pikku hiljaa menisi siihen suuntaan, että tiettyyn ryhmään kuuluva ei joudu jokaisessa merkittävässä elämänvaiheessa pelkäämään sitä, että tämä vaikuttaa negatiivisesti, Moua toteaa.

– Esimerkiksi rekrytointisyrjinnässä anonyymi rekrytointi on yksi keino parantaa tilannetta. Rakenteellinen rasismi koulumaailmassa vaatii esimerkiksi opettajien täydennyskoulutusta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan ihan opettajankoulutuksessakin pitäisi olla antirasistinen pedagogiikka mukana.