Oulua ja koko Suomea ovat järisyttäneet Oulun keskustassa kauppakeskus Valkeassa tapahtuneet puukotukset. Tekoja yhdistää motiivi, joka alustavien tietojen mukaan on rasismi.
Ajatukseni ovat ennen kaikkea uhrien ja heidän läheistensä kanssa, mutta en voi välttyä ajattelemasta myös tekijöitä. Toisin kuin uhreille ja heidän läheisilleen, tekijöille ei heru tippaakaan sympatiaa tai myötätuntoa. Päällimmäisenä mielessä on ajatus siitä, että kuinka joku voi ajatella olevansa oikeutettu satuttamaan toista ihmistä eriävän ihonvärin tai etnisen taustan takia.
On aivan käsittämätöntä, että tällaisia tekoja voi tapahtua Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa. Päättäjillä niin valtion kuin kuntien tasolla on vastuu tehdä päätöksiä, jotka estävät tällaisia tapahtumia.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ehdotti Helsingin Sanomien haastattelussa Tanskan mallin mukaista lainsäädäntöä, jossa poliisilla olisi oikeus tehdä henkilötarkistuksia ilman rikosepäilyä korkean riskin alueilla. Vaikka tällainen päätös ehkäisisikin tekoja, ei se vie pois motiivia tai valmiutta satuttaa toista ihmistä.
Näen itse, että motiivien kitkeminen olisi tässä tilanteessa parempi ratkaisu. Tämä tarkoittaa sitä, että lisätään etenkin koulujen yhdenvertaisuuskasvatusta. Myös opettajien sekä muiden viranomaisten riittävän aikaista puuttumista kiusaamistilanteisiin, etenkin jos kyseessä on rasistinen motiivi, on edistettävä.
Keskittymällä hyvään, tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen koulutukseen ja kasvatukseen voimme ehkäistä rasismia yhteiskunnassamme. Rasismin ehkäisy taas vaikuttaa suoraan maamme sisäiseen turvallisuuteen, etenkin vähemmistöjen osalta.
Professori Tuija Saresma on arvioinut Helsingin Sanomille, että puhe rasismia kohtaan on muuttunut sallivammaksi. Tällainen kehitys on suuri uhka Suomelle. Kenenkään ei tulisi pelätä tulevansa väkivallan uhriksi, eikä varsinkaan oman ihonvärin tai etnisen taustan takia.
Valitettavasti rasismin salliminen ja siihen puuttumattomuus luo turvattomuuden tunnetta kyseisille vähemmistöille. Se lisää myös todennäköisyyttä kaavan toistumiselle. Jos asiaan ei puututa heti, huomaamme kuinka Suomi valuu rotkoon, jonka pohjalla on vain äärioikeistolaisten väkivaltafantasiat.
”Teot puolustavat, minkä ääni ratkaisee.” Näin sanoi Urho Kekkonen, Suomen pitkäaikaisin presidentti. Näen, että poliitikkojen on erityisen tärkeää muistaa tämä lause, etenkin Arkadianmäellä.
Paljon puhutaan yhdenvertaisuuden ja rasisminvastaisuuden edistämisestä, mutta fakta on se, että mikään ei muutu, jos nämä jäävät vain puheen tasolle. Suomi tarvitsee konkreettisia tekoja asian suhteen, vain siten voimme kitkeä rasismia yhteiskunnassamme.
Elias Ollila
Oulun nuorisovaltuuston työvaliokunnan jäsen, Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten piirihallituksen jäsen, lukiolainen, Oulu