Tilaajille

Ra­pa­ke­lil­lä ja pak­ka­sel­la koi­ra­kin saa ke­lin­mu­kai­set vaat­teet – neljä koi­ran­omis­ta­jaa vink­kaa, miten he pukevat lem­mik­kin­sä

Talvi voi yllättää autoilijat, mutta ei koiranomistajia. Neljä koiranomistajaa kertoo, miten heidän koiransa pukeutuvat, tai puetaan pohjoisen vaihtelevissa talviolosuhteissa.

Mari Oikarinen ja Tuomas Korkalo tietävät, että Ruut on onnellisimmillaan silloin, kun se saa olla ilman vaatteita auringossa – tai talvella haalarissaan.
Mari Oikarinen ja Tuomas Korkalo tietävät, että Ruut on onnellisimmillaan silloin, kun se saa olla ilman vaatteita auringossa – tai talvella haalarissaan.
Kuva: Jouni Porsanger

Ruut on onnellisin ilman vaatteita

Tuomas Korkalo ja Mari Oikarinen & Ruut, 6

”Ruut tuli meille neljän kuukauden ikäisenä Romaniasta vuonna 2014. Pentue oli hylätty metsään, mutta kaikki saatiin pelastettua Suomeen. Rodusta tiedämme sen, että Ruut on iloinen sekoitus monia eri rotuja.

Pukeutuminen on täysin käytännön sanelemaa. Ruut on aika viluinen koira, koska sillä ei ole ollenkaan alusvillaa. Se palelee ja tärisee kylmällä säällä. Koira on myös helpompi saada ulos syksyn rospuuttokeleillä ja talvipakkasilla silloin, kun sillä on lämmin.

Ruutilla on muutama vaatekappale, joilla pärjätään hyvin. Vaatekaapista löytyy kirkkaanpunainen villapuku, talvihaalari, liukuestepohjaiset fleece-tossut ja kurapuku, tai ’rospuuttoasu’. Lisäksi on yksi kangasasu, johon on ommeltu nallen kuva. Se on ystävämme edesmenneen mäyräkoiran peruja.

Ruut on aika matala koira ja sen mahanalunen sotkeutuu helposti. Siksi sille puetaan syksyisin mahan alle ulottuva kura-asu. Talvisin Ruut tuntuu viihtyvän Hurtan talvihaalarissa. Sitä se ei ole vastustellut yhtään. Myös villapaita on mieluinen. Tosin sitä ei oikein voi käyttää märillä keleillä, vaan vasta kunnon pakkasilla.

Tossuista Ruut tykkää vähiten. Se johtuu todennäköisesti siitä, että nilkan ympärille sidottava tarrakiinnitys vaikeuttaa kävelyä. Yli kymmenen asteen pakkasilla ne on kuitenkin pakko pukea, koska maa on niin kylmä. Niiden avulla Ruut pystyy kävelemään. Muuten koiraa pitäisi nostella syliin.

Tossut ja villapaita on ostettu eläinkaupasta, ja muut vaatteet saatu ystävältä. Emme ole vielä tehneet vaatteita itse, mutta Marilla on haaveissa neuloa Ruutille paita. Ehkä sen voisi tehdä Marin vaaleanpunaisesta villapaidasta, jonka Ruut raateli.

Itse en näe järkevänä koiran pukemista pelkän tyylin takia. Se tuntuu vähän eläinten inhimillistämiseltä. Toisaalta kura-asuun pukeutuneesta Ruutista tulee kyllä itsellekin joku satubalettihahmo mieleen. Ruut itse on kuitenkin onnellisimmillaan silloin, kun se saa olla ilman vaatteita auringossa – tai talvella haalarissaan.”

Hoviompelijalta tyyliä ja lämpöä

Linda Nieminen & Tiitu, 14, Molly, 12, ja Taateli, 3 

”Taateli on Australianpaimenkoira, joka pärjää talven ilman vaatteita paksun turkkinsa ansiosta. Sille riittää sadepäivinä Rukka-sadetakki. Kiinanharjakoirat Tiitu ja Molly sen sijaan pukeutuvat säänmukaisesti ympäri vuoden. Kiinikset ovat palelevaa ja tärisevää tyyppiä, ja nauttivat siitä, että saavat vaatetta päälleen.

Linda Niemisen kiinanharjakoirat Tiitu (punaiset tossut) ja Molly pukeutuvat ympäri vuoden. Australianpaimenkoira Taateli pärjää talven ilman vaatteita.
Linda Niemisen kiinanharjakoirat Tiitu (punaiset tossut) ja Molly pukeutuvat ympäri vuoden. Australianpaimenkoira Taateli pärjää talven ilman vaatteita.
Kuva: Jouni Porsanger

Syksyllä kiiniksille puetaan poolot ja neuleet, tuulisilla ilmoilla myös tuuli- tai kuoripuvut. Pakkasella sonnustaudutaan talvihaalareihin. Fleece -tossut otetaan käyttöön lumien tultua. Karvattomalla Tiitulla on sisälläkin ohut pusero lämmikkeenä. Vaikka palelemisen ehkäiseminen on pukeutumisen tärkein syy, otamme myös tyyliseikat huomioon. Juhliin leidit puetaan samanlaisiin puseroihin sävy sävyyn.

Tiitulta ja Mollylta löytyy vaatetta joka lähtöön. Tiitu on karvaton, sokea ja miltei kuuro vanhaleidi, jolle puetaan pakkasella useampi vaatekerta. Alimpana on pehmeä poolopaita, sen päällä toinen poolo ja niiden päällä talvihaalari. Toisen poolon kauluksen saa korvien suojaksi ja haalarin pitkät lahkeet suojaavat sääriä.

Kiinisten vaatteita on teetetty ompelijalla ja ostettu Rovaniemen eläintarvikekaupoista. Uusin hankinta on kehonlämpöä takaisin heijastava, Hurtta -folioprinttikankaasta valmistettu puku. Se tuo äksöniä Mollyn liikkeisiin. Elämänmittaisella koiranomistajalla myös omat taidot ovat harjaantuneet. Äitini, Orvokki on koirien hoviompelija ja tehnyt niille paljon vaatteita. Paidanhihoista syntyy niin neuleita, mekkoja kuin tuubitoppejakin. Tiitun suosikki on pehmeän puuvillapaidan hihasta tehty tuubitoppi.

Silloin, kun koirilla on miellyttävä ja asianmukainen vaatetus, ulos lähdetään säällä kuin säällä. Tosin Tiitua ei henno enää viedä pidemmille lenkeille. Vielä viime talvena hän oli kova ulkoilemaan. Luulen, että jatkossa vanha leidi nauttii pakkaspäivistä sisällä viltin mutkassa – sisäpaita päällään.”

Oranssit huomioliivit maastoon

Kaisa Siren & Helmi, 11, ja Ruusu, 12

”Helmi ja Ruusu tulivat meille ihan pentuina täältä Rovaniemeltä. Molemmat ovat jackrusselinterrierejä ja niillä on samat vanhemmat.

Kaisa Sirenin jackrusselinterrierit Ruusu (vas.) ja Helmi ovat käyttäneet huomioliivejä siitä lähtien, kun Ounasvaaran luontopolulla kanahaukka meinasi napata Ruusun mukaansa.
Kaisa Sirenin jackrusselinterrierit Ruusu (vas.) ja Helmi ovat käyttäneet huomioliivejä siitä lähtien, kun Ounasvaaran luontopolulla kanahaukka meinasi napata Ruusun mukaansa.
Kuva: Jouni Porsanger

Kerran Ounasvaaran luontopolulla kanahaukka meinasi napata Ruusun. Se lensi matalalla meitä vastaan ja mieheni alkoi huutaa. Sen tarkoitus oli kai iskeä kyntensä kiinni koiran kylkiin. Siitä lähtien aina maastossa liikkuessamme olemme pukeneet koirille oranssit huomioliivit. Ne suojaavat ja parantavat näkyvyyttä.

Talvella huomioliivi on erityisen tärkeä, koska koirat ovat valkoisia, eivätkä muuten erotu lumesta.

Pienellä pakkasella huomioliivi riittää koirille suojaksi. Jos pakkasta on yli 25 astetta, koirille puetaan talvivaatteet. Tärkein asuste ovat fleece-töppöset. Ilman niitä koirat alkavat nostella palelevia jalkojaan, eivätkä pysty kunnolla kävelemään. Näissä tossuissa on vaan se huono puoli, etteivät ne tahdo pysyä jalassa. Edes pienintä kokoa ei meinaa saada tarpeeksi tiukasti kiinni. Kun koirat kahlaavat lumessa, ne putoilevat ja katoilevat lumihankeen. Näitä on tullut ostettua tosi monet.

Helmin ja Ruusun garderoobista löytyy lisäksi Hurtan talvihaalari ja musta fleeceasu. Ne on hankittu paikallisesta eläinkaupasta. Kun lähdemme lenkille, toiselle puetaan toinen ja toiselle toinen. Molempia on vain yksi kappale, koska alun perin vaatteet ostettiin kokeeksi kovia pakkasia varten. Onneksi ei ostettu enempää. Meillä vaatteiden pukeminen osoittautui nimittäin aika tuskalliseksi.

Ruusu inhoaa kaikkia vaatteita yli kaiken. Kun nostan haalarin esiin ennen lenkille lähtöä, se lähtee karkuun. Sitten kun sille puetaan haalari, se saa halvauksen, eikä meinaa liikkua mihinkään. Kun sen lopulta saa liikkeelle, se vaan juoksee ympyrää.

Helmi taas ei oikeastaan välitä. Sille voi laittaa päähän vaikka hirvensarvet. Ainoa vaan, että kaikki tuppaa putoamaan sen päältä. Onneksi lenkit ovat kovilla pakkasilla muutenkin lyhyitä ja tällaiset, pohjoisessa syntyneet koirat pärjäävät myös aika pitkään ilman vaatteita.”

Eemeli on tottunut pukeutuja

Saara Mettiäinen & Eemeli, 10

”Eemeli on aprikoosi kääpiövillakoira, jonka suosikkitalvivaate on Hurtan lämpömantteli. Se on helppo pukea ja riisua, se pitää vanhan koiran hyvin lämpimänä ja siinä pystyy liikkumaan. Kovilla pakkasilla ja tilanteissa, joissa koira ei ole paljon liikkeessä, manttelin alle puetaan Rukka Windmaster -haalari. Pitkien lahkeiden takia siinä on kuitenkin vaikeampi liikkua. Siksi se taitaa olla Eemelille vähiten mieluinen asuste.

Sain Eemelin ensimmäiseksi koirakseni Orimattilasta Sun-Power’s Kennelistä kymmenen vuotta sitten. Eemeli on tottunut pukeutuja, koska pukeutuminen aloitettiin jo ensimmäisenä yhteisenä talvena.

Pukeutuminen kylmällä säällä on tärkeää, koska Eemelillä on jo melko paljon ikää ja hän palelee herkästi. Villakoirilla ei ole pohjavillaa, joten oma karva ei riitä pitämään koiraa lämpimänä. Puen Eemelin vain silloin kun sille on tarvetta, en tyylin takia. Tästä syystä meidän vaatekaapista löytyykin koiralle vain muutama hyvä vaate, joilla pärjätään syksyn ja talven yli.

Koirien pukeminen tyylin takia on mielestäni kuitenkin jokaisen koiranomistajan oma asia ja täysin hyväksyttävää, kunhan siitä ei aiheudu koiralle mitään haittaa.

Saara Mettiäinen pukee Eemelin vain silloin, kun sille on tarvetta. Siksi vaatekaapista löytyy koiralle vain muutama hyvä vaate.
Saara Mettiäinen pukee Eemelin vain silloin, kun sille on tarvetta. Siksi vaatekaapista löytyy koiralle vain muutama hyvä vaate.
Kuva: Jouni Porsanger

Lämpömanttelin ja haalarin lisäksi Eemelin vaatekaapista löytyy myös villapaita talven varalle, sekä Rukka-merkkinen sadetakki märkiä syyspäiviä varten. Kaikki vaatteet on hankittu paikallisista eläintarvikeliikkeistä. Vaikka villapaita ei ole kovin käytännöllinen sateisilla syyskeleillä ulkoillessa, se on silti tärkeä lämmike ilmojen viiletessä. Alkusyksystä koira pärjää ilman varsinaisia talvivaatteita, mutta palelisi ilman villapaitaa.”