otkalaista Jukka Hakalaa voisi luonnehtia harvinaisen rohkeaksi loma-asunnon rakentajaksi. Sen lisäksi, että hän on sijoittamassa nykyajan mukavuuksilla tulevaan mökkiinsä isot rahat, Hakala eli pitkään epätietoisuudessa, tuleeko hänen mökkijärvestään pitäjän uuden puhdistamon purkuvesi.
Korkein hallinto-oikeus laittoi viime viikolla kuitenkin vuosikymmenen kiehuneelle vesikiistalle pisteen. Enteitä kielteisestä päätöksestä antoi jo alempien oikeusasteiden ratkaisut. Hakala myöntää silti, että lopullinen tieto toi suuren helpotuksen.
"Pienen ihmisen kannalta tämä oli iso asia. Miksi olisi pitänyt alkaa likaamaan puhdasta järveä, kun keskustassa on jo yksi vesi sotkettu", Hakala huokaisee.
Etelän miehelle loma-asuntojen tiukentuneet määräykset eivät ole uutta. Hän ihmettelee, että Kuusamossa jätteille ei ole vielä lajittelupakkoa.
Kotiseudulla palavien roskien laittaminen oranssin väriseen säkkiin on Hakalalle arkipäivää.
Ranta-asukas on
paras luonnonsuojelija
Hakalan mielestä loma-asutuksen jätehuollon tiukentaminen on aivan oikein, eikä siitä tulevaa laskua pidä kauhistella.
"On aivan oikein, että se joka likaa, siivoaa myös roskansa."
Kauniiseen niemeen nousevan Hakalan loma-asunnon jätejärjestelmissä ei ole säästelty. Harmaat vedet imeytetään, mustille vesille on määräysten mukainen 5,5 kuutiometrin umpisäiliö.
Koko systeemin rakentaminen ei näyttele isoa osaa kiinteistön rakentamiskuluissa. Siitä huolimatta Hakala laskee, että jätevesijärjestelmät maksavat noin 4 000 euroa.
"Kallistahan tämä on, mutta kuitenkin kulut ovat kohtuulliset", Hakala sanoi.
Hänellä on kokemuksia loma-asumisesta itäiseltä Suomen lahdelta. Hakalan mielestä ei ole lainkaan liioittelua väittää, että ranta-asukkaat ovat parhaita luonnonsuojelijoita. Se pätee yleisesti kaikkiin mökkiläisiin. Merellä pahin uhka kuormitukselle ovat satunnaiset kulkijat. He voivat jättää roskansa luontoon, kun eivät aio aivan heti palata samoille seuduille.
"Eletään luonnonehdoilla. Jos ihmiset olisivat pilanneet luontoa saaristossa, se olisi tuhoutunut jo 200 vuotta sitten", Hakala muistuttaa.
Kiinteät jätteet
yleiseen keräilyyn
Kiinteiden jätteiden käsittelystä ei tule hänen perheelleen ongelmia. Hakala aikoo liittyä kaupungin järjestämään jätekeräykseen. Hänen suunnitelmissaan on myös vanhat hyvät konstit: lajittelu ja kompostointi.
Loma-asuntojen kovempi kiinteistöverokaan ei suuremmin sureta Hakalaa, vaikka sen vastineeksi mökinomistaja ei saakaan suoranaisesti rahaa.
"Onhan ne kuitenkin terveyskeskuspalvelut. Eivät ne poiskaan aja, jos tulee sormeen haava", Hakala naurahtaa.
Hänen mielestään loma-asutuksen taloudellista merkitystä ei kunnissa osata vieläkään mieltää, vaikka syrjäseuduilla taistellaan hampaat irvessä väestökadon ja kuihtuvien verotulojen kanssa.
"Kyllähän me tänne rahaa tuodaan", Hakala pohtii.
Pohjoisen tontti
valtiolta vaihdossa
Hakalasta tuli sattumalta loma-asukas Kuusamoon. Valtio tarjosi tontteja itäisen Suomenlahden kansallispuistoon vietyjen maiden tilalle. Korvaukseksi tuli maata mereltä, Suomussalmen Kiantajärveltä ja Kuusamon Soilujärven rannalta.
Vaihtokaupan Hakala teki 1996, mutta valtio ei maininnut, että alueen uuden jätevedenpuhdistamon vesien johtamista suunnitellaan Soiluun.
"Oltiin tulossa puhtaiden vesien ääreen. Kyllähän se ihmetytti, kun kukaan ei kertonut suunnitelmista", Hakala myöntää.
Kaikki kävi lopulta niin kuin tuhkimotarinassa: Hakalalle vasaroidaan nyt ammattilaisten voimin mukavaa loma-asuntoa Soilujärven Luusuaan ja uhka mökkijärven lisäkuormituksestakin on hävinnyt kuin hauki rannasta.