Ra­ken­ta­mis­ta veden päälle

Helsingissä on käyty veden päälle rakentamisesta laajahkoa keskustelua uusien ja täydennettävien asuinalueiden osalla.

Espoon Keilaniemessä on vuosikausia ollut veneiden seassa kelluva 80-neliöinen asunto, joka toimii tyyppitalona veden päälle rakentamista esiteltäessä.
Espoon Keilaniemessä on vuosikausia ollut veneiden seassa kelluva 80-neliöinen asunto, joka toimii tyyppitalona veden päälle rakentamista esiteltäessä.
Kuva: Timo Jokelainen

Kesä tulee tuoden mukanaan sääskien ohella myös muuta pörinää varsinkin vesille ja vesien äärelle.
Joki loi jäänsä ja tulvakin alkaa olla voitettu kanta. Rovaniemellä jännitetään taas, milloin Lainaanselälle viime kesinä ankkuroitu lauttasauna ilmestyy paikalleen.

Tämän nähtävästi vesikulkuneuvoksi rekisteröidyn saunan luvitustarpeesta on virinnyt runsaasti kahvipöytäkeskusteluja.

Samantapaista debattia lauttasaunoista ja muusta veden päälle rakentamisesta käydään ympäri Suomea.
Veden päälle rakentamiseen liittyy myös toinen keskustelulinja, joka on kaavoituksellinen ja vakinaisempaan rakentamisen liittyvä.

Vuonna 2013 valmistui valtionyhtiö Arctia Shipping Oy:n kelluva pääkonttori. Rakennus on sijoitettu Helsingin Katajanokalle, yhtiön keihäänkärkien – jäänmurtajien viereen laituriin. Vaikka laiturissa ollaan, kyse on pysyvästä rakentamisesta.

1 250 neliömetrin kokoinen rakennus on ensimmäinen veden päälle rakennettu pääkonttori maassamme.
Se on laivan tavoin tehty telakalla. Omaa moottoria ei sentään ole ja telakalta rakennus on siirretty hinaamalla sijaintipaikalleen Katajanokalle.

Kelluvat rakennukset ovat saamassa jatkoa pääkaupungissamme, kun ensi vuonna näkyvälle paikalle Eläintarhanlahdelle pitäisi valmistua meripaviljonkiravintola.

Vaikka meillä Suomessa tilaa kuivallakin maalla riittää, niin Helsingissä on käyty veden päälle rakentamisesta laajahkoa keskustelua uusien ja täydennettävien asuinalueiden osalla. Syykin on selvä, pula maasta.
Helsinki laajenee meren suuntaan esimerkiksi Jätkäsaaren suuren asuntoaluehankkeen myötä. Jätkäsaaressa vanhaa satama-aluetta täytetään ja otetaan asumiseen ja muuhun käyttöön. Alueelle jää yhä vilkas matkustajasatama, josta on tiheät laivayhteydet Viroon.

Merelle suuntaamiseen on liittynyt keskustelua myös siitä, voiko Jätkäsaaressa ja mahdollisesti myös muualla olevien asuinalueiden yhteyteen toteutua tulevaisuudessa veden päälle rakentamista, joka olisi alueella asuvien intressien vastaista esimerkiksi maisemia peittäen ja häiriötä aiheuttaen.

Kyseinen keskustelu palautuu lauttasaunoihin. Jos maata, niin vettäkin maassamme riittää. Vaikka tilaa vesialueilla on runsaasti, niin siellä toimiminen on helposti häiriötä tuottavaa.

Varmasti on niin, että valtaosa rantojen asukkaista ja mökkiläisistä toivoisi rannan edessä aukenevan vesistön olevan rauhallinen ja mahdollisimman luonnontilainen.

Ei ihme, jos sekä vesiliikenne että veden päälle rakentaminen aiheuttavat kesäistä keskustelua.

Ilmoita asiavirheestä