Ra­ken­ta­mi­sen ohjaus- ja lu­pa­me­net­te­lyt toi­mi­vuus­tes­tis­sä

Maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa 14 vuotta. Suurimmalta osin se on todettu toimivaksi, mutta tarkistamisen tarpeitakin on ilmennyt vuosien kuluessa.

Ympäristöministeriö: Arvio maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta. Aleksi Heinilä: Suunnittelutarve- ja poikkeamispäätösmenettelyjen toimivuus. Ympäristöministeriön raportteja 1/2014.

Maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa 14 vuotta. Suurimmalta osin se on todettu toimivaksi, mutta tarkistamisen tarpeitakin on ilmennyt vuosien kuluessa. Muutoksia lakiin on tehty sekä pykäliä viilaamalla että uusia lisäämällä. Kun maailma muuttuu, seuraa laki mukana.

14 vuoden aikana on käynyt ilmi, että kaikki alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksen kannalta tärkeät asiat eivät ole edistyneet toivotulla tavalla.

Nyt valmistuneessa ja helmikuun alkupuolella julkistettavassa toimivuusarviossa lakia on tarkasteltu kokonaisuutena ja juuri toimivuuden näkökulmasta.

Ympäristöministeriön laatima arvio pohjautuu suureen määrään erillisselvityksiä ja erilaisia kuulemiskierroksia. Arvion tulisi myöhemmin johtaa tarvittaviin lakimuutoksiin.

Toimivuusarviossa on kiinnitetty huomiota moniin erilaisiin asioihin.
Omakotirakentajaa koskettavia aihealueita ovat ainakin suunnittelujärjestelmään sekä suunnittelutarveratkaisuun ja rantapoikkeamiseen liittyvät pohdinnat.

Yksi maankäyttö- ja rakennuslain keskeisimmistä tavoitteista on yhdyskuntarakenteen eheyttämien. Käytännössä tämä on näkynyt muun muassa kaupallisten palveluiden sijoittamiseen liittyvässä ja välillä aika kärjekkäässäkin keskustelussa.

Eri puolille maatamme suunnitellut Ideaparkit ovat tästä eniten huomiota saaneet tapaukset.
Eheyttämispyrkimykset ovat näkyneet myös siinä, että asumisen hajarakentamista on yritetty hillitä. Tämä on koskettanut myös monia omakotirakentajia esimerkiksi Oulun seudulla.

Aleksi Heinilän toimivuusarviointiin liittyvässä erillisselvityksessä on ansiokkaalla tavalla tuotu esille eheyttämistavoitteen tärkeys ja tavoitteeseen pääsemiseen käytettävien työkalujen ongelmat.
Heinilän mukaan sekä suunnittelutarveratkaisuun että rantapoikkeamiseen liittyy elementtejä, jotka toimivat lain yleisen eheyttämistavoitteen vastaisesti.

Näihin tilanteisiin tulisi Heinilän mukaan kehittää uusia kaavoituksellisia tai lupien myöntämiseen perustuvia menettelyjä, jotka ohjaisivat rakentamisen sijoittumista nykyistä paremmin.

Heinilän mietteet ovat ainakin pääosin päätyneet myös toimivuusarviointiraportin sisältöön.

Kun tätä asiakokonaisuutta pohjoisen näkökulmasta katsoo, olisi toivottavaa, että Heinilän ajatukset otettaisiin vakavasti toimivuusarviointia seuraavissa jatkotoimissa.

Yleisen oikeustajun kannalta on eduksi, että julkilausutut tavoitteet ja vaaditut toimet ovat samansuuntaisia.

Nyt ei aina niin tunnu olevan, kun joskus sekä taajamoituneilla alueilla että rantojen suunnittelutarvealueilla laissa määritellyt lupamenettelyt ohjaavat yhdyskuntarakennetta hajautumisen suuntaan.

Nykyisessä ohjausjärjestelmässä kaavoittamattomien kylien ranta-alueille rakentaminen on usein hankalaa, mutta kauas asutuksesta ja palveluista helppoa.

Se ei voi lähtökohtaisesti olla kenenkään kannalta järkevää.

Ilmoita asiavirheestä