Uudessa hallitusohjelmassa esitetään rakennusten kuntotarkastustoiminnan tuomista lainsäädännön piiriin.
Hallitus haluaa asettaa kuntotarkastajille pätevyysvaatimukset, kun tähän asti rakennusten kuntotarkastajana on voinut toimia periaatteessa kuka tahansa.
Kuntotarkastus teetetään usein kiinteistöä ostettaessa.
Kuntotarkastuksessa kiinteistö käydään läpi, jotta ostajalla ja myyjällä on kokonaiskuva kiinteistön laadusta.
Lisäksi kuntotarkastus arvioi mahdolliset kiinteistöä koskevat riskit. Kuntotarkastuksesta tulisi saada myös raportti jälkikäteen.
Kuntotarkastajina toimii laaja joukko henkilöitä, joiden ammattitaito vaihtelee.
Mukana on myös paljon päteviä kuntotarkastajia.
Kuntotarkastuksen hinta voi kertoa tarkastuksen laadusta – halvempi hinta voi viitata kuntotarkastajan epäpätevyyteen. Myös kuntotarkastajan huolellisuus, ymmärrettävyys ja puolueettomuus kertovat kuntotarkastajan ammattitaidosta.
Kaleva kysyi Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskus ry:n toimitusjohtajalta Mikko Juvalta, mitä mieltä hän on hallitusohjelmassa kirjatusta pätevyysvaatimuksista kuntotarkastajille.
– Se on vähän ristiriitaista. Tavallaan on hyvä, että luodaan laatukriteerit, mutta kuka valvoo sitä. Minä en juurikaan kannata byrokratian lisäämistä. Alalla on olemassa jo menettely, jolla todetaan kuntotarkastajan pätevyys. AKK-pätevyys vaatii tutkinnon suorittamista. Itse pidän sitä riittävänä.
Juva lisäisi sen sijaan kiinteistön ostajan vastuuta. Hänen mielestään ostajan tulisi olla kriittinen kuntotarkastajia kohtaan.
– Ongelmana on yleensä liian halvan kuntotarkastustoiminnan tilaaminen. Se on vähän niin kuin ostaisi käytetyn auton halvemmalla hinnalla odottaen, että se toimii uuden veroisesti. Ostajan on mietittävä itse.
Juvan mukaan kiinteistöjen myyjät teetättävät kuntotarkastuksen usein vasta ostohetken lähestyessä. Kuntotarkastus käydään helposti vain päällisin puolin läpi ennen kiinteistön ostamista. Raportin havainnot selataan ainoastaan pinnallisesti.
– Mieluummin myyjän tulisi kutsua kuntotarkastaja heti laittaessaan kiinteistönsä myyntiin. Silloin olisi mahdollista antaa kuntotarkastajan raportti jo ensimmäisellä näyttökerralla.
– Kiinteistön hinnan olisi vastattava kiinteistön kuntoa. Ongelmien ja riskien pitäisi laskea hintaa, Juva kertoo.
Kun myyjä tekisi oman vastuualueensa, eli tilaisi kuntotarkastajan tarpeeksi ajoissa, jäisi lopullinen vastuu kiinteistön ostajalle. Oikeuteen viedyt riidat ostajien ja myyjien välillä vähentyisivät, Juva toteaa.
– Kun kauppakirjassa on merkitty kiinteistöä koskevat riskit, vastuu on lopulta ostajan. Siihen tulisi pyrkiä. Lainsäädäntöä ei pidä lisätä.