Tatuoinnit: Näin syntyy mui­nais­ta­tuoin­ti ou­lu­lai­sen Hanni Airikan kä­sis­sä: vä­li­nei­nä ora­pih­la­jan piikki, jau­het­tua hiiltä ja Kos­ken­kor­vaa

Koti: Ou­lu­lai­set Mat­lee­na ja Jori Haa­pa­lai­nen ra­ken­si­vat unel­mien­sa kodin lu­moa­viin mai­se­miin Jää­lin­jär­ven ran­nal­le

Luitko jo tämän: Sä­de­sie­ni lymysi Oulun po­lii­si­ta­los­sa, po­lii­sin yk­si­näi­nen tais­te­lu päättyi äl­lis­tyt­tä­vään voit­toon kor­keim­mas­sa oi­keu­des­sa

Ra­ja­ky­län palk­ka­mur­ha ho­vi­oi­keu­des­sa - "Häntä ei ollut tar­koi­tus sur­ma­ta"

Hovioikeudenkäynti Oulun Rajakylässä helmikuussa 2013 tapahtuneesta henkirikoksesta on alkanut Oulun käräjäoikeuden tiloissa.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi Stepan Erikkilän murhasta. Kuva käräjäoikeuden istunnosta lokakuulta 2013.
Oulun käräjäoikeus tuomitsi Stepan Erikkilän murhasta. Kuva käräjäoikeuden istunnosta lokakuulta 2013.
Kuva: Jukka Leinonen

Rovaniemen hovioikeus on aloittanut niin kutsunut Rajakylän palkkamurhan ruotimisen.

Se istuu koko viikon Oulun käräjäoikeuden tiloissa ja ottaa vastaan todisteita päättääkseen, onko Oulun käräjäoikeuden viime keväänä langettamia tuomioita syytä muuttaa.

Käräjäoikeus tuomitsi elinkautiset vankeusrangaistukset Stepan Erikkilälle murhasta ja Ramin Mansourille yllytyksestä murhaan. Se katsoi, että kaksikko suunnitteli yhdessä oululaisen taksinkuljettajan surmaamisen. Uhri kuoli, kun Erikkilä löi häntä useita kertoja veitsellä rajakyläläisen kerrostalon rappukäytävässä kaksi vuotta sitten helmikuussa 2013.

Kaksikko tutustui toisiinsa vuosia sitten potkunyrkkeilyharrastuksen kautta. Erikkilä toimi myöhemmin myös Mansourin pyörittämien ravintoloiden portsarina.

Erikkilä ei tuntenut entuudestaan miestä, joka kuoli hänen lyönteihinsä. Hän väittää, että Mansouri painosti hänet surmaamaan miehen. Uhri oli Mansourin entisen vaimon uusi miesystävä.

”Mansouri ei hyväksynyt miesystävää eikä sitä, että hän (oululaismies) on sekoittanut hänen ja hänen alaikäisten lastensa suhteen”, johtava kihlakunnansyyttäjä Ilpo Virtanen valotti henkirikoksen motiivia hovioikeuden kokoonpanolle.

”Ei ollut tarkoitus surmata”

Syytetyt saapuivat oikeuteen vangittuina. Stepan Erikkilä peitti kasvonsa asiapapereilla siksi aikaa, kun oikeuden puheenjohtaja salli tiedotusvälineiden kuvata salissa. Ramin Mansouri puolestaan ei kuvaamiselta piilotellut.

Erikkilä katsoo, että hänet voidaan tuomiota korkeintaan taposta yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen. Hänen mukaansa hän ei suunnitellut oululaismiehen surmaamista syyttäjän väittämällä tavalla vakaasti harkiten.

”Häntä ei ollut tarkoitus surmata. Lähinnä ajatus oli se, että syntyisi tappelu tai muu tilanne, jonka jälkeen asia olisi ohi”, Erikkilää puolustava asianajaja Sampsa Teittinen kuvaili.

Hän muistutti hovioikeutta surmavälineestä eli vihannesveitsestä.

”Vihannesveitsi soveltuu äärimmäisen huonosti rikoksen tekemiseen jos alkuperäisenä tarkoituksena on surmata uhri”, Teittinen sanoi.

Mansouri vaihtoi puolustajaansa

Ramin Mansouri puolestaan vaatii, että hänen syykseen luetaan korkeintaan yllytys tappoon. Hän on vaihtanut hovioikeuteen puolustajaansa asianajaja Olli Santaseen.

Henkirikoksen tapahtuma-aikaan Mansouri asui Ruotsissa, jonne hän oli muuttanut Suomesta eron jälkeen syksyllä 2011. Hän kiistää pitäneensä sieltä yhteyttä Erikkilään.

Mansourin mielestä oululaismiehen kuolemaan johtanut henkirikos ei ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Murhasta tuomitseminen edellyttää sitä, että henkirikos tehdään vakaasti harkiten tai erityisen raa’alla ja julmalla tavalla minkä lisäksi teon pitää olla myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.


Olli Santasen mukaan Mansouri ei ole missään vaiheessa tarkoittanut sitä, että joku tekisi henkirikoksen. Hänen mielestään Mansourin tahallisuus ulottuu ainoastaan pahoinpitelyn tyyppiseen tekoon eikä suinkaan murhaan.

”Pidän Erikkilän toimintaa täysin yllättävänä siihen nähden, mitä mahdollinen yllyttäjä on halunnut tapahtuvan”, Santanen selitti oikeudelle.

Uusia todistajia ääneen

Mansourin puolustus haluaa kutsua hovioikeuteen tietoturva-asiantuntija uudeksi todistajaksi. He haluavat tämän kertovan oikeudelle siitä, miten Facebook toimii. Nähtäväksi jää, löytävätkö he oikeuteen tällaista todistajaa.

”Tietoturva-asiantuntijat Helsingin päässä ovat kiireisiä ja arvokkaita. Asiantuntijan löytäminen edes puoleksi tunniksi puhelimen päähän tuntuu olevan kovin vaikeaa”, Santanen selitti.

Hovioikeudenkäynti kestää perjantaihin saakka. Sen aikana oikeudessa tullaan kuulemaan joka tapauksessa lukuisia uusia todistajia. He tulevat kertomaan muun muassa Mansourin henkilökohtaisesta elämäntilanteesta Suomessa.

Oikeudessa kuullaan myös oikeuslääkäriä, jonka on määrä valottaa uhrille aiheutuneita vammoja ja niiden todennäköistä syntymekanismia.

Ennen todistajia hovioikeus ottaa kuitenkin alkuviikon ajan vastaan kirjallisia todisteita. Niitä ryhdyttiin maanantaina aamupäivällä ruotimaan suljetuin ilman yleisön läsnäoloa. Osa niistä sisältää tietoja, jotka muun muassa voisivat loukata uhrin muistoa.

Tämän jälkeen oikeus siirtyi tarkastelemaan Facebook-keskusteluja. Syyttäjä väittää, että Mansouri ja Erikkilä suunnittelivat yhdessä oululaismiehen surman Facebookissa tapahtuneen viestittelyn välityksellä.

Kaksikko kiistää tämän. Mansourin mukaan useat eri kirjoittajat ovat mahdollisesti käsitelleet ja manipuloineet viestejä.
Surmansa saaneen miehen omaisten puolustus muistutti hovioikeutta, että Mansouri ja Erikkilä ovat tunteneet toisensa eikä kumpikaan ole missään vaiheessa epäillyt, että Facebook-viestien lähettäjän olisi joku muu.

”Facebook-viesteissä tulee esiin seikkoja, joita kukaan muu ei ole voinut tietää. Ei voi olla ketään muita osapuolia kuin vastaajat”, asianajaja Antti Jurvansuu sanoi.

Hovioikeus antaa tuomionsa yleensä noin kuukauden kuluttua oikeudenkäynnin eli niin sanotun pääkäsittelyn järjestämisestä.