Rai­kas­ta on eikä vedosta kärsitä

Ajatus vanhan painovoimaisen ilmanvaihdon uudistamisesta ja korvaamisesta nykyaikaisella, hyvän ilmanlaadun tuottavalla laitteistolla heräsi Maila ja Viljo Rissasen mielessä sen jälkeen, kun heidän tasakattoinen talonsa oli muutettu harjakattoiseksi puolisentoista vuotta sitten.

Hallittua ilmanvaihtoa. Laitteisto on asennettu ja vuorossa on virtausten hienosäätö. Sun Air Oy:n edustaja Kusti Honkanen varmistaa mittarilla, että ilmaa tulee olohuoneeseen suunnitelmien mukainen määrä. Viljo Rissanen seuraa taustalla työn etenemistä.
Hallittua ilmanvaihtoa. Laitteisto on asennettu ja vuorossa on virtausten hienosäätö. Sun Air Oy:n edustaja Kusti Honkanen varmistaa mittarilla, että ilmaa tulee olohuoneeseen suunnitelmien mukainen määrä. Viljo Rissanen seuraa taustalla työn etenemistä.
Kuva: Matti Tuovinen

Ajatus vanhan painovoimaisen ilmanvaihdon uudistamisesta ja korvaamisesta nykyaikaisella, hyvän ilmanlaadun tuottavalla laitteistolla heräsi Maila ja Viljo Rissasen mielessä sen jälkeen, kun heidän tasakattoinen talonsa oli muutettu harjakattoiseksi puolisentoista vuotta sitten. Harjan alle jäävään tilaan putket olisi helppo asentaa.

"Lähtötilanteessa meillä oli passiivinen ilmanvaihto, keittiöstä ja vessasta meni putket katolle. Varsinaisia ongelmia siinä ei esiintynyt, mutta vähän tunkkainen haju oli toisinaan", Viljo Rissanen muistelee.

Kun uusi laitteisto oli saatu käyntiin, eron entiseen huomasi heti: ilma on raikas kaikissa huoneissa eikä ikkunoita ei ole tarvinnut tuuletuksen vuoksi avata.

Yksittäisistä tiloista selvimmin muutoksen havaitsee saunassa; kun aikaisemmin siellä tuntui happi loppuvan eikä lauteilla jaksanut olla kovin pitkään, nyt kylpemisestä jaksaa nauttia kauan.



Asennus onnistui
paukkupakkasten välissä


Järjestelmän asentaminen sujui kahdessa päivässä. Hyvää onneakin oli matkassa, sillä joulukuun alun lauhimmat päivät olivat juuri tuolloin.

Kohtuupakkasillakin työ olisi onnistunut, mutta elohopean laskiessa kymmenen miinusasteen kylmemmälle puolelle asunnossa alkaa käydä melkoinen veto, kun sisäkattoon joudutaan poraamaan kylmään välipohjaan ulottuvia reikiä.

Lisäksi pakkaskaudella järjestelmän käyttöön ottamisen jälkeen venttiileistä saattaa tippua vähän vettä: lämpimän ja kylmän ilman kohtaaminen asennusvaiheessa synnyttää seinämiin huurretta, joka tosin poistuu hyvin nopeasti.

Pölyhaittoja asentamisesta ei juurikaan tullut, eli huonekaluja ei paljon tarvinnut peitellä tai siirrellä.

Huoneisiin asennetut venttiilit oli suunnitelmien pohjalta esisäädetty, mutta lopuksi tehtaan edustaja teki vielä tarkistussäädön virtausmittarilla.



Äänitaso
ei häiritse


Järjestelmän ollessa toiminnassa tarkkakorvainen kuulee hiljaista kohinaa, joka puhaltimen pienimmillä nopeuksilla on kuitenkin hyvin vaimea eikä häiritse edes yöaikaan.

Laitteisto on mitoitettu siten, ettei normaalioloissa puhallinta tarvitse juuri kovemmalle laittaakaan.

Täydellä teholla kohinan kuulee selvästi, mutta se onkin tarkoitettu esimerkiksi juhliin ja muihin tilanteisiin, jolloin väkeä -ja myös ääntä muutenkin- on enemmän.

Rissasten unta uusi laitteisto ei ole haitannut.

"Yöllä äänen voi kuulla, mutta se on tasainen ja siihen tottui helposti. Sitä paitsi meitä auttaa ikäkin, kun ihan kaikkea ei enää kuulla", Viljo naurahtaa.

Seuraavaksi Rissasilla on suunnitelmissa muuttaa talon avotakka varaavaksi.

Uusi järjestelmä mahdollistaa takan lämmön siirtämisen muihin huoneisiin, putkivedot sitä varten tehtiin valmiiksi samassa yhteydessä.



Ei lämpöä
suoraan harakoille


Rissasen talon uusi järjestelmä koostuu asuinhuoneissa olevista tuloilmaventtileistä sekä keittiössä ja pesutiloissa olevista poistoventtiileistä.

Niistä putket menevät wc:ssä sijaitsevaan keskusyksikköön, lämmön talteenottolaitteistoon.

Pois menevän ilma ja toisaalta sisälle tuleva ilma joutuvat kulkemaan saman kennon läpi - luonnollisesti täysin erillään pysyen- , jolloin lämmin sisäilma luovuttaa lämpöään kylmälle ulkoilmalle.

Kaikki kalliilla rahalla lämmitetty ilma ei siis mene suoraan harakoille.

"Lämmön talteenottolaitteiston vuotuinen hyötysuhde liikkuu ristivirtaustoiminnolla toimivilla laitteilla viidenkymmenen prosentin vaiheilla", kertoo kotimaan myynnistä vastaava Sauli Pitkälä SunAir-ilmastointi Oy:stä.



Vanhaankin
taloon onnistuu


Pitkälän mukaan modernin ilmanvaihtojärjestelmän asentaminen onnistuu myös vanhoihin taloihin.

Helpointa on operoida harjakattoisessa, yksikerroksisessa talossa, jossa putkivedoille on tilaa välipohjassa.

Perinteisessä rintamamiestalossa joudutaan usein miettimään kanavien paikkoja enemmän, mutta suuremman työn osuuden vastapainoksi saatetaan tarvikkeissa selvitä vähemmällä.

Entä kannattaako muutos sitten rahallisesti? Todennäköisesti painovoimaiseen ilmanvaihtoon verrattuna energiaa saattaa kulua jonkin verran enemmän, mutta vaakakupissa on myös toinen näkökohta eli terveys, asumismukavuutta unohtamatta.

"Hallitulla ilmanvaihdolla pystytään tuottamaan kaikissa olosuhteissa ihmisille hyvät olosuhteet asua", Pitkälä tiivistää.

Ilmoita asiavirheestä