Kirkkopäivät: Ta­pah­tu­mia riitti per­jan­tai­na niin paljon, että kaik­kiin ei ehtinyt mukaan

Kärpät: Ari Stenius jatkaa Oulun Kärp­pien lii­gaot­te­lui­den se­los­tus­ta Radio Ka­le­vas­sa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Kolumni
Tilaajille

Räh­mäl­lään oloa, it­se­sen­suu­ria ja ylit­se­vuo­ta­van ys­tä­vyy­den teat­te­ria – Suo­met­tu­mi­sen aika on ajan­jak­so, josta yhä kat­so­taan mie­luum­min pois­päin

Sanna Keskinen
22.01.2022 16:00
Suomettuminen

Suomettuminen oli ilmiö, jota on vaikea käsittää nykyperspektiivistä. Sitä kannattaisi silti ruotia, sillä menneisyydestä voi oppia vain, jos sitä katsoo silmiin, kirjoittaa päätoimittaja Sanna Keskinen.

Itsenäisen Suomen historiassa on ilmiö ja ajanjakso, joka herättää monenlaisia ja voittopuolisesti negatiivisia tunteita: häpeää, vaivautuneisuutta, hämmennystä. Toisaalta moni ajanjakson henkilökohtaisesti kokenut kysyy oikeutetusti, oliko meillä muka vaihtoehtoja.

Suomettuminen – saksalaisittain Finnlandisierung – on noussut alkuvuodesta keskusteluun Ylen siitä tekemän mainion dokumenttisarjan myötä. Kylmän sodan Suomi kertoo melkoisen kaunistelematta siitä rähmällään olosta, joka oli vallitseva olotila suomalaisessa yhteiskunnassa etenkin syntymävuosikymmenelläni 1970-luvulla.

Suomettuminen Yhteiskunta Kotimaan politiikka Ulkomaan politiikka Historia Neuvostoliitto Kolumnit