Rahapelien pelaaminen ja siihen käytetty rahamäärä ovat vähentyneet selvästi koronaviruksesta johtuvan poikkeustilan aikana. Asia selviää Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta.
– Pelaamattomien osuus on noussut normaaliajan 40 prosentista 57 prosenttiin. Lottopelien ja raaputusarpojen pelaaminen on vähentynyt prosentuaalisesti eniten. Tässä varmasti näkyy ihmisten vähentynyt yleinen asiointi, EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen sanoo.
Fyysisten toimipisteiden lisäksi myös internetpelaaminen on vähentynyt. Tilanne on toinen esimerkiksi Australiassa ja Iso-Britanniassa: nettipelaaminen on kasvattanut suosiotaan, kun ihmiset ovat eristäytyneet koteihinsa.
– Edellisen 12 kuukauden aikana 71 prosenttia suomalaisista ei ollut pelannut lainkaan rahapelejä netissä. Poikkeusaikana sama luku kipusi peräti 77 prosenttiin, Matilainen kertoo.
Tutkimukseen vastanneet käyttivät koronavirusta edeltävän 12 kuukauden aikana rahapeleihin keskimäärin 24 euroa kuukaudessa. Poikkeustilan aikana kuukausittainen kulutusmäärä on pudonnut 15 euroon.
Tutkimuksesta myös selvisi, että miehet käyttävät naisia huomattavasti enemmän rahaa pelaamiseen sekä normaalisti että poikkeustilan aikana. Miesten pelaaminen laski 38 eurosta 21 euroon ja naisten kymmenestä eurosta kahdeksaan euroon kuukaudessa. Yli 50 eurolla pelaaminen oli vähentynyt koko vastaajajoukossa.
– Miehet pelaavat useampia pelejä kuin naiset, heillä on keskimäärin suuremmat tulot ja ehkä tietty kulttuurinen taipumus suurempaan riskinottoon. Tulokset ovat linjassa THL:n Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -väestökyselyn kanssa, jossa näkyy selkeä rahapelaamiseen käytetyn rahamäärän ero naisten ja miesten välillä.
94 prosenttia vastaajista ei kokenut rahapelihaittojen lisääntyneen omassa elämässään poikkeustilan aikana.
– Tämä on erittäin ilahduttava tulos. Painotan kuitenkin, että korona-aikanakin apua rahapelihaittoihin on saatavilla sekä pelaajalle itselleen että hänen läheisilleen. On aina paras hakea apua ajoissa, Matilainen muistuttaa.
Kyselyn mukaan 36 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että hajasijoitetut rahapeliautomaatit pitäisi pitää suljettuina myös poikkeustilan jälkeen. 32 prosentin mielestä automaatit pitäisi avata normaaliajan koittaessa.
Miehistä 37 prosenttia haluaisi avata automaatit. Naisten vastaava luku oli puolestaan 27 prosenttia.
– On tärkeää jatkaa keskustelua Veikkauksen automaattien hajasijoittelumallista, mutta on muistettava, että rahapelihaitat eivät ratkea pelkästään automaattien poistamisella.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 004 ihmistä. Vastaajat olivat iältään 15–79-vuotiaita. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluilla.