Kuusamon Kantokylässä olevalle kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle Raatesalmen tilalle koitti uusi aika, kun yrittäjä Jussi Törmänen ja hammaslääkäri Leena Minkkinen hankkivat sen omistukseensa kuutisen vuotta sitten.
Alkoi rapistuneiden rakennusten mittava kunnostusurakka ja ympäristön siivoaminen vanhoista rojuista sekä pusikoista. Oman onnensa nojaan tila jäi, kun siellä toiminut kunnalliskoti lakkautettiin 1970-luvun alussa.
Pariskunta perusti Wanha Raatesalmi -nimisen yhtiön maatilamatkailun harjoittamiseksi, ja vähitellen puitteet toiminnalle Kuusamojärven rannassa mahdollistuivat. Siellä voi aistia hyvin yli sadan vuoden takaiset tunnelmat.
Tilalla on kunnostettu iso aittarakennus, saunarakennus ja entisen kunnalliskodin työnjohtajan talo. Aitassa on kesäkahvila ja työnjohtajan talossa tilat tapahtumien ja juhlien järjestämiselle. Pitkälle on kunnostettu myös navettarakennus, jossa asustaa hevosia, kukkoja ja kanoja.
Törmänen ja Minkkinen asuvat 1950-luvulla rakennetussa tilan uusimmassa rakennuksessa, josta on ollut helppo lähteä kunnostustöihin.
"Kaikki vapaa-aika on kulunut täällä, mutta onpahan ollut sopivaa vastapainoa varsinaiselle leipätyölle", Minkkinen naurahtaa.
Ohjenuorana yhä jatkuvassa projektissa on ollut rakennusten alkuperäisen ilmeen säilyttäminen sekä perinteisten rakennusmateriaalien käyttäminen. Esimerkiksi aitta ja työnjohtajan talo maalattiin itse valmistetuilla keittomaaleilla.
Iso haaste urakassa on vielä kunnalliskodin päärakennuksen kunnostaminen. Pahoista vesivahingoista kärsinyt 650 neliön talo on suojattu lisävaurioiden estämiseksi. "Tarpeet sanelevat, missä aikataulussa se tulee ohjelmaan. Nyt on tärkeintä pitää se pystyssä", Törmänen toteaa.
Vanhojen rakennusten kunnostaminen on vaativaa touhua, mutta kärsivällisesti töitä tehden se onnistuu. Törmänen sai oppinsa rakentamiseen jo nuoruusvuosina kirvesmies- ja muurari-isänsä kanssa työskennellen. Kunnostamisesta hän on myöhemmin hankkinut lisätietoa kirjallisuudesta ja internetin kautta.
Tilalla on paiskittu töitä myös talkoilla, mutta pääosin valmista on syntynyt oman työn kautta. Törmänen arvioi, että työtunteja on kertynyt tähän mennessä 25 000.
Wanhan Raatesalmen yrittäjät innostuivat ostamaan suuremmilta sodan tuhoilta säästyneen tilan, koska siihen tutustuttuaan he ymmärsivät sen historiallisen arvon ja vanhaa kuusamolaista tunnelmaa henkivän ilmapiirin.
Törmänen ja Minkkinen arvelevat, että vastaavanlaista kohdetta voi olla vaikea löytää koko maasta. Sen arvoa lisää heidän mielestään myös se, että ympärillä olevat rauhalliset maisemat hoidettuine peltoineen täydentävät kokonaisuutta.
Raatesalmen tila ei ole suojelukohde, mutta alueelle tekeillä olevassa ranta-asemakaavassa sille on esitetty suojelumerkintää.