Kirkko: Oulun tuo­mio­ro­vas­ti Satu Saa­ri­nen: Samaa su­ku­puol­ta olevien vih­ki­mi­sen aika on nyt

Vanhat kuvat: Nuo­ri­so­muo­ti innosti 2010-lu­vun Oulussa

Yrittäjän tarina: Ou­lu­lai­nen Risto Hoik­ka­nie­mi vastasi pu­he­luun, joka johti kon­kurs­siin ja mil­joo­na­vel­koi­hin

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Kolumni
Tilaajille

Raa­mat­tua voi tul­ki­ta, ho­mout­ta ei – sel­väs­ti Pridea tar­vi­taan vielä

Niin kauan kuin homous nähdään asiana, jota kaikkien ei tarvitse hyväksyä, on työtä jäljellä.

Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu aiheesta, jonka voisi kuvitella olevan jo 2020-luvun Suomessa käsitelty. Seksuaalivähemmistöt ovat kuitenkin edelleen halventavan puheen kohteina ja kiusaaminen verhotaan uskon- ja sananvapauteen.

Usein kuulee myös sanottavan, että homoudessa itsessään ei ole mitään vikaa, mutta Pride-toiminta ärsyttää. Perusteluksi riittää se, että heteroitakaan ei juhlita tai tuoda esiin.

On kuitenkin selvää, että tällainen heteroseksuaalisuuden vertaaminen muihin on ongelmallista. Keskustelussa on ymmärrettävä historiallinen konteksti, eli se, mistä asetelmat kumpuavat: vielä 70-luvun alussa homoseksuaalisuus oli Suomessa rikos. Tasa-arvossa on tultu huimasti eteenpäin, mutta niin kauan kuin homous nähdään asiana, jota kaikkien ei tarvitse hyväksyä, on työtä jäljellä.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.