SSAB:n Raahen-tehtaan väki kuuli viime maanantaina uutisia, jotka vetivät tunnelmat mataliksi heti viikon alussa. Huoli heräsi seudulla laajemminkin.
Teräsyhtiö ilmoitti aloittavansa muutosneuvottelut, joilla yhtiö hakee vuosittaisia, vähintään 10 miljoonan euron pysyviä säästöjä kiinteisiin kustannuksiin. Kiinteät kustannukset tarkoittavat kuluja, jotka eivät muutu, menevät tuotteet kaupaksi tai eivät. Näitä kuluja ovat myös työntekijöiden palkat.
Raahessa SSAB maksaa palkkaa 2 500 ihmiselle.
Konserni perustelee säästöjä heikolla kysynnällä. Jos muutosneuvotteluissa ei haettuja säästöjä muuten löydy, edessä on irtisanomisia.
Terästen kysyntä on heikentynyt sitä mukaa kun talouskasvu Euroopassa on alkanut piiputtaa. SSAB:n heinäkuisessa osavuosikatsauksessa arvioitiin, että loppuvuonna konsernin eurooppalaisen osan toimitukset vähenevät olennaisesti ja tuotteista saatu hinta putoaa.
Muutosneuvotteluilmoituksen mukaan Raahessa haetaan organisaatioon muun muassa joustavuuden, liikkuvuuden ja monitaitoisuuden lisäystä. Tehtävät voisivat vaihtua työpäivän aikanakin.
Työntekijät ovat ihmetelleet, miksi tähän tarvitaan muutosneuvotteluja, kun he itsekin ovat pitäneet ajatusta monipuolisemmista tehtävistä tervetulleena – kunhan ehdoista sovitaan.
Muutosneuvottelujen kautta työnantaja saa kuitenkin nyt taakseen enemmän painetta puskea haluamansa muutokset läpi. Painetta luo nimenomaan irtisanomisuhka.
Raahessa uutiset muutosneuvotteluista säikäyttivät perusteellisesti. Raahe sykkii edelleen pitkälle terästehtaan tahdissa.
Nyt arvuutellaan, kuinka moni saa lähteä, mutta liikkeellä ovat taas pelot koko tehtaan tarinan lopusta.
Jälkimmäiselle ei kuitenkaan ole perusteita, jos konsernin johdon puheita on vähääkään uskominen. Niiden mukaan Raahella on merkittävä rooli jättimäisessä muutoksessa, jossa SSAB luo itsestään vähäpäästöisen teräksen tuottajan. Mitä tuo muutos tarkkaan ottaen Raaheen tuo, on vielä konsernissa päättämättä.
Mutta hyviäkin uutisia on. Kesäkuussa kerrottiin SSAB:n ja energiayhtiö Fortumin käynnistävän selvityksen, joka koskee niin sanotun vetypelkistetyn rautasienen valmistuksen mahdollisuuksia Raahessa. Samaan selvitykseen kuuluu fossiilittoman vedyn tuotantolaitoksen rakentaminen Raahen-tehtaan tarpeisiin.
Aiemmin pidettiin todennäköisenä, että nämä teräksen valmistuksen vaiheet jäisivät Ruotsiin. Ja jos näin kävisi, SSAB:n henkilöstön koko Raahessa olisi tulevaisuudessa olennaisesti pienempi kuin nyt.
Raahelaista rautasientä ja vetylaitosta koskevan selvityksen on määrä valmistua ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Jännättävää Raahessa riittää siis myös muutosneuvottelujen jälkeen.
Raahe on yli kuuden vuosikymmenen ajan ollut käytännössä yhden tehtaan paikkakunta. Yrityselämän monipuolistaminen on alueella edelleen iso haaste.
Uutta valoa on seudulle nyt tuonut esimerkiksi tuulivoiman rakentaminen. Mojova potku olisi, jos Pyhäjoen Hanhikivelle saataisiin esimerkiksi puhtaan energian ja vihreän siirtymän teollinen keskittymä.