Qstockin perjantai huipentui, kun yhdysvaltalainen shock rock -yhtye Marilyn Manson aloitti ensimmäisen Suomen-keikkansa vuosiin illalla yhdentoista jälkeen taivaan jo hämärtyessä.
Yhtyeen nokkahahmo saapui lavalla valtavan savupilven saattelemana ja verhoutuneena mustaan, pitkään takkiin. Yleisö ei ottanut esiintyjää omakseen vielä ensimmäisen kappaleen aikana, mutta toisena esitetty This is the New Shit sai väkeen uutta eloa.
Heti perään soimaan lähtenyt Disposable Teens jatkoi yleisön pitämistä otteessaan. Ennen seuraavana esittämäänsä The Dope Show -kappaletta Manson kysyi yleisöltä, kuinka moni oli paikalla huumeiden vaikutuksen alaisena.
– Te valehtelette, laulaja totesi, kun käsiä ei noussut ylös muutamia enempää.
Manson myös pyysi yleisöltä vastavuoroisuutta keikan aikana: kun he esiintyvät, myös yleisön on oltava mukana. Muutaman kappaleen jälkeen esitykseen pääsi mukaan myös pala yhtyeelle ominaista rekvisiittaa, kun Mansonin mikrofonin päätä päätyi koristamaan suurikokoinen lihaveitsi.
Yhtäkkiä laulaja katosi lavalle tuodun sermin taakse useiksi minuuteiksi. Yleisössä oli havaittavissa pientä ihmetystä, kun bändin muusikoiden soittama välisoitto ei vaikuttanut loppuvan.
Minuuttien mittainen odotus päättyi, kun korkeisiin puujalkamaisiin jalkineisiin ja monta metriä pitkiin kainalosauvoihin sonnustautunut Manson astui esiin sermin takaa. Jo ensimmäiset Sweet Dreams -kappaleen soinnut saivat yleisön huutamaan ja pitkällinen odotus vaikutti unohtuneen.
Yleisön hullaannuttaneen esityksen jälkeen Manson katosi jälleen sermin taakse minuuteiksi. Katsojat vaikuttivat jälleen hieman hämmentyneiltä, ja osa pohtikin ääneen, loppuiko keikka jo.
Viimeisten kappaleiden ajan koko esityksen luonne tuntui muuttuneen. Kun Manson saapui takaisin lavalle, tämä otti yleisön haltuun ja esitti lähes koko Reflecting God -kappaleen lavan edessä välillä vain senttien päästä eturivin katsojista.
Viimeisten parinkymmenen minuutin aikana yhtyeen teatraalisuus pääsi toden teolla käyntiin ja Mansonin asut vaihtuivat pitkästä kiiltävästä takista punaiseen kokopitkään asuun huntuineen.
Juuri ennen viimeistä kappaletta Manson huudatti yleisöllä: "We hate love! We love hate!". Viimeisen kappaleen vimmattu vauhti päättyi yhtä nopeasti kuin alkoikin, ilman yhtyeen hyvästejä. Yleisö odotti encorea tai selvyyttä keikan loppumisesta useiden minuuttien ajan, ennen kuin lavan tavaroiden purku teki esityksen päättymisen selväksi.