Kotka Puu on moni-ilmeinen rakennusmateriaali. Kotkan asuntomessuilla on esimerkkejä sekä perinnetaloista että uuden, puulle ominaisen arkkitehtuurin hakemisesta.
Perinnetalot ovat tuttuja jo aiempien vuosien asuntomessuilta, ja niillä on oma kannattajakuntansa. Joka ympäristöön eivät vanhaa rautatieasemaa muistuttavat talot sovi, eikä uuden ajan kaikkea antia näissä pystytä hyödyntämään. Usein perinne heijastuu kiusallisen heppoisissaa ja päälleliimatun oloisissa yksityiskohdissa. Kopioiminen voi olla moraalisesti arveluttavaa; huonosti tehtynä se on kaksinverroin tuomittavaa.
Huonejärjestely on perinnetaloissa tavanomainen. Yksitotisuudessaankin se on turvallinen valinta, ja sopii myös esimerksi Lapponia House -talon tilaelementtitekniikkaan. Talo ajetaan tehtaalta tontille pitkittäin halkaistuna.
Suuremmissa taloissa huoneiden valaisu talon keskiosassa, suuren katonharjan alla, on ongelmallista. Nykyisillä rakennevahvuuksilla kattolyhdyistä ja muista ulokkeista tulee usein kömpelöitä.
Kotkan ammatillisen kurssikeskuksen rakentamat puutalot edustavat tuttua puuarkkitehtuuria. Seiskarin Siiri on ilmeeltään vanhahtava ja kömpelökin, mutta pihasaunassa on ajatusta. Pihatalo Kerttu sopii luontevasti täydentämään 1960-luvun omakotialueita. Näillä alueilla on oma puurakentamisen perinteensä, jonka edelleenkehittämisessä voisi olla ajatusta.
Uudet ja uudennäköisiksi suunnitellut puutalot ovat nekin ilmeeltään olleet melko varovaisia. Tätä linjaa edustavat Kotkassa esimerkiksi Puukotka, Kastelli-talo, Casalinda ja Villa Villaton. Talot ovat tyylikkäitä, mutta yllätyksettömiä kahden pulpettikattoisen rakennusmassan yhdistelmiä. Napakoihin perustaloihin elämä asettuu luontevasti.
SafeWoodin Villiruusu on nykypäivän jalasmökki, siirrettävä liimapuutalo pienelle perheelle. Talo on halpa, tosin se myös näyttää siltä.
Uutta ilmettä on sen sijaan haettu keminmaalaisen Design-talon Gloria Housessa. Arkkitehti Juha Paldanius, tässä yhdessä Kari Heikkilän kanssa, ei aiemminkaan ole vierastanut vieraiden tyylivaikutteiden soveltamista. Tiukemmalla makuaistilla varustetut kollegat ovat takavuosina kovastikin nieleskelleet Paldaniuksen ameriikanmakuisille messulinnoituksille.
Nyt tuulet puhaltavat iloisen navakasti idästä. Japanilaisvaikutteinen, voimakaspiirteinen ja hyvin rakenteellinen puuarkkitehtuuri on saanut kumppanikseen uuden lasiteknologian. Lasipintaa talossa on lattia-alaan verrattuna kolminkertaisesti tavanomaiseen verrattuna. Lasien hyvän eristävyyden vuoksi norminmukainen energiankulutuksen taso on saavutettavissa, lasien sähkölämmitys puolestaan takaa vedottomuuden.
Teräs-lasirakenteisten toimistotalojen ilme on kolea, puun kumppanina lasi sopii asumiseenkin. Talo on puikkomainen, kapea runko korostaa ilmavuutta. Rohkeasti omaperäinen kokonaisuus on esimerkiksi vesikattorakenteissaan suorastaan pursuileva, mutta lajissaan johdonmukainen. Talo ei ole halvimmasta päästä, ikkuna on aina seinää kalliimpi ja lasien lämmitys nostaa hintaa reilut 100 euroa lasineliöltä. Ratkaisut ovat kuitenkin kehityskelpoisia, ja niitä voi ajatella rikastamassa tavanomaisempiakin omakotitaloja.
Epäilemättä kohde herättää keskustelua.Kokolasinen makuuhuone ei kaikkia miellytä, toisaalta verhotkin on keksitty.
Asuntomessut ovat myös uusien ajatusten viljelyä varten - siinä tämä talo varmasti lunastaa paikkansa.
