Puu­suk­si las­ket­tiin hautaan 30 vuotta sitten

Falunin vuoden 1974 MM-hiihdot muistetaan muovisuksen läpimurrosta ja Juha Miedon taistelusta puusuksilla Ruotsin Thomas Magnusonia vastaan.

Ei mihinkään. Mies oli kunnossa, mutta sukset eivät. Juha Mieto hävisi Falunin MM-kisojen 30 kilometrillä välineiden vuoksi.
Ei mihinkään. Mies oli kunnossa, mutta sukset eivät. Juha Mieto hävisi Falunin MM-kisojen 30 kilometrillä välineiden vuoksi.
Kuva: Kalevan arkisto

Falunin vuoden 1974 MM-hiihdot muistetaan muovisuksen läpimurrosta ja Juha Miedon taistelusta puusuksilla Ruotsin Thomas Magnusonia vastaan.

Mieto oli vahvassa vedossa ja hän oli valmis voittamaan päivälleen 30 vuotta sitten hiihdetyn 30 kilometrin maailmanmestaruuden, varsinkin kun hiihdon aikana vallitsi karkea vesikeli, Miedon mielikeli.

Itävaltalaisen Kneissl-tallin edustaja oli tyrkyttänyt suomalaisille muovisuksia käyttöön Ramsaun jäätikköleirillä syksyllä 1973. Mies oli tohtori Gatt, joka melkein naurettiin ulos leiriltä outoine kapistuksineen. Meikäläiset olivat tottuneet luottamaan maailmankuuluihin suomalaisiin puusuksiin kuin vuoreen.

Falunin 30 kilometrin aikana välineiden valtava ero paljastui, ja siihen vaikutti lisää vesikeli. Kneisslin tehdas oli tuonut Faluniin sarjan muovisuksia ja tarjosi niitä eri maiden hiihtäjien käyttöön.

Thomas Magnuson mietti viimeiseen saakka, ottaako Järvisen puusukset, vai Kneisslin uutuudet. Magnuson valitsi jälkimmäiset, mutta Mieto luotti Järvisiin.



Mieto ei antautunut


Mieto huomasi suksien karmean eron kisan aikana. Vertailukohta oli DDR:n Gert-Dietmar Klause, jonka Mieto ohitti ja jätti nousuosuudella. Pitkässä laskussa Klause kyykki heittämällä Miedon ohi.

"Minulla on jäljestä päin hyvä mieli siitä, että en antautunut, vaan jatkoin taistelua. Heikompi jätkä olisi voinut murtua siinä tilanteessa. Se oli sonnin hiihto", Mieto muistaa.

Magnuson voitti kisan 50 sekunnin erolla Mietoon. Asiantuntijoiden joukosta ei ole kuulunut poikkipuolista sanaa siitä, että Mieto olisi voittanut ruotsalaisen vähintään samalla erolla kuin hävisi, jos välineet olisivat olleet tasapuoliset.



Paras pari tuhoutui


Huonoa tuuria oli sekin, että Suomen huoltopäällikkö Osmo Hillebrand poltti puhalluslampulla vahingossa Miedon parhaan Järvisen vesikeliparin, jossa oli jo muovisekoitus. Mieto joutui 30 kilometrille kakkosparillaan. Muovisekoitteisella suksella Oulujoen Kiekon Raimo Lehtinen hiihti Falunissa elämänsä hiihdon ja sijoittui seitsemänneksi.

Mieto miettii nyt 30 vuotta myöhemmin, että Kneissl mahdollisesti halusi hänet mannekiinikseen ja myyntivaltikseen Falunissa. "Olisi ehkä käynyt niin, että muille muovisuksia ei olisi edes annettu. Jos olisin voittanut yksinoikeudella, mainosarvo olisi ollut valtava."

Mieto jatkaa, että siihen aikaan uudet välineet saattoi heittää markkinoille suoraan puskasta. Nyt uutuuksien on oltava edellisenä talvena saatavilla.



Takalokin mitalille


Samoissa kisoissa Suomen toisen mitalin hiihtänyt Pyhäjärven Pohdin Helena Takalo kertoo, että heille Ramsaussa esitellyt muovisukset olivat jäykkiä kampuroita, eikä niitä sen takia otettu vakavasti.

Faluniin mennessä Kneissl oli kehittänyt suksia edelleen ja ne olivat aivan toisenlaisia kuin Ramsaussa. Takalo hiihti 10 kilometrillä pronssille puusuksilla.

"Jos meillä olisi ollut tasapuoliset välineet, tulokset olisivat olleet toista luokkaa. Itsekin olin nousuosuuden jälkeen hopealla, mutta loppulaskussa DDR:n Barbara Petzold laski muovisuksilla edelle. Kyllä Falunissa vietettiin puusuksen hautajaisia."

Suomalaisetkin ottivat kisojen aikana muovisuksia käyttöön. Takalo hiihti jo viestissä Kneissl-tallin suksilla.

Heikki Kantola toimi Falunin aikoihin Hiihtoliiton valmennuksen ja koulutuksen johtajana. Hän myöntää nyt, että suomalaisten olisi pitänyt suhtautua muovisuksen tuloon vakavammin.

"Kysymyksessä oli maastohiihdon suurin murros. Vastakkain olivat vanha puusuksi ja uusi teknologia, meillä muutosvalmius ei ollut tarpeeksi nopeaa. Yhtenä syynä tilanteeseen vaikutti se, että suomalaishiihtäjät halusivat olla lojaaleja suomalaiselle suksiteollisuudelle."



Sopimusta ei ollut


Kantola tyrmää väiteet siitä, että Hiihtoliiton ja suomalaisten suksitehtaiden välillä olisi ollut voimassa tiukka sopimus, joka kielsi toiseen suksitalliin siirtymisen.

"Urheilijoilla olisi ollut mahdollisuus vaihtaa suksia ja niinhän kisojen aikana tehtiinkin."

Mietokin myöntää, että tiukkoja poolisopimuksia ei siihen aikaan ollut, eikä kysymys suksien vaihdosta ollut taloudellinen.

Yhdellä suomalaisurheilijalla oli Falunissa Fischerin muovisukset. Hän oli yhdistetyn kilpailija Markku Sinkko.

Suomalainen suksiteollisuus yllätettiin Falunissa housut kintuissa. Suomalaistehtaat saivat aihetta painaa päälle miesten 15 kilometrin jälkeen, jonka Norjan Magne Myrmo voitti puusuksilla. Kisan aikana olosuhteet olivat jo talvisemmat ja se tasoitti välineiden voimasuhteita.

Mieto oli siinä kisassa neljäs vain kahdeksan sekunnin päässä Myrmosta.

Suomalaiset hiihtivät kisojen viimeisenä päivänä 50 kilometriä muovisuksilla. Voitelutekniikka oli vielä opettelussa, niinpä voiteet kuluivat matkan aikana pois eikä menestystä tullut.