Teollistuminen edellytti luonnon ja inhimillisen kehittyvän kulttuuriin erottamista toisistaan. Vihreän ja digitaalisten siirtymien samanaikaisuus on synnyttänyt tarpeita tarkastella uudelleen ihmisyyttä toiminnallisena suhteena ei-inhimilliseen ympäristöön.

Arvot ja elämäntavat nähdään riippuvaisina yksilöiden sekä heidän fyysisen ympäristönsä välisestä vuorovaikutuksesta. Muutosta määrittää ja kiihdyttää luontoperustaisten arvojen yleinen vahvistuminen. Pysyvyyden ajatuksen rinnalle on noussut palautumis- ja uudistumiskykyyn liittyvien ominaisuuksien arvostaminen yhtenä tulevaisuuden yrittäjyyksiä ja toimeentulon muotoja määrittävänä tekijänä.