Kun joku kertoo asumassaan kerrostalossa tehtävästä putkiremontista, yleensä ensimmäisenä kysymme säälinsekaisella äänellä, kuinka hankala se on. Kun vuonna 1970 valmistuneessa Asunto Osakeyhtiö Helatornissa tehtiin reilut viisi vuotta sitten putkiston kuntotutkimus, arvioitiin putkiston ja viemärien kestoiäksi viitisen vuotta.
"Kun putket ovat loppu, ei ole muuta mahdollisuutta kuin joko uusia ne tai alkaa kantaa vettä ämpärillä", silloinen hallituksen puheenjohtaja Pauli Prinkkilä ilmoitti asukkaille.
Samalla hän näytti irrotetun puhdasvesiputken, joka oli täynnä lietettä. "Sen nähtyään kaikki olivat samaa mieltä putkiremontin tarpeellisuudesta."
Kaukovainiolla päätettiin perustaa kolmen samanikäisen talon yhteinen hankeryhmä, johon tuli mukaan kustakin talosta kaksi hallituksen jäsentä. Saman tien tiedotettiin myös osakkaille, ettei kannata ryhtyä mihinkään suurempiin remontteihin.
Hanketyöryhmä kävi tutustumassa vastaaviin urakoihin muualla Oulussa, kilpailutti ja valitsi ensin LVI -suunnittelijan vuonna 2007. Saman vuoden aikana valittiin myös rakennus- ja sähkö- ja arkkitehtisuunnittelijat sekä valittiin myös valvojat.
Kun yhtiökokous oli hyväksynyt hankkeen, valittiin kilpailutuksen jälkeen urakoitsija ja isännöitsijä kilpailutti rahoituksen.
Osakkaat saivat valita maksutavaksi joko kertasuorituksen tai lisävastikkeen. Urakka alkoi alkuvuonna 2009 ja työmaakokouksia pidettiin viikoittain.
Rakennusaikana pihalla tuotiin vessat ja suihkut asukkaiden käyttöön. Sauna valmistui ensimmäisenä, jolloin sekin oli käytössä.
Taloyhtiössä on 44 huoneistoa ja asukkaita 53 henkeä, joten voi arvata, että kyseessä on vähintään keski-ikäisten asukkaiden yhtiö. "Päätimme panostaa sauna-osastoon ja muihin yhteisiin tiloihin. Halusimme muun muassa luksus-saunan, joka sopii myös inva-käyttöön", Prinkkilä kertoo.
Taloyhtiön naiset saivat päättää lauteiden ulkonäöstä. Valaistukseen kiinnitettiin huomiota. Tehtiin toinen pukuhuone ja uima-allas varustettiin kaiteella, jotta huonompijalkaisetkin pääsevät nauttimaan 25-asteisesta vedestä.
"Otimme naiset mukaan valitsemaan lauteita ja miehet päättivät laadusta", kuvailee taloyhtiön nykyinen hallituksen puheenjohtaja Erkki Lappalainen.
Askartelu- ja kokoushuone löysi myös paikkansa katutasosta. Naiset askartelevat mieluusti siellä kahvittelun lomassa ja hallituksen jäsenet kokoustavat. Osakkailla on myös omat varastokopit ja kylmäjäähdyttämö.
Talossa on uusittu lukitukset, valokaapelit, ilmastointia ja sähköpääkeskus. Siivoojille tehtiin entisestä pyörävarastosta sosiaalinen tila, missä siivousvälineet voi säilyttää.
"Itse asiassa meillä on ollut jo käytössä viisivuotissuunnitelmat ja olemme tehneet koko ajan pienempää remonttia. Ikkunat ja talon saumaukset on uusittu. Parvekkeet kunnostettu ja lasitettu", Prinkkilä luettelee.
Urakka valmistui aikataulussaan heinäkuussa 2010. Lopulliset kustannukset neliötä kohden ovat noin 343 euroa. Taloyhtiö pystyi hyödyntämään remontissaan valtion kymmenen prosentin avustuksen.
Tavoitehinta ylittyi vain kolmisen prosenttia, mikä johtuu perusteellisesta esityöstä ja onnistuneesta kilpailuttamisesta. Isännöitsijän merkitys suuressa remontissa korostuu. Hän pitää kustannukset ja talousarvion kurissa. Hän huolehtii työn seurannasta ja toimii työmaakokousten puheenjohtajana.
Taloyhtiössä on mietitty jälkeenpäin, mitä olisi voitu tehdä vielä paremmin. Asukkaille pitäisi tiedottaa kirjallisesti vieläkin enemmän urakan sisällöstä ja remontin vaiheista. Mikäli osakkaat teettävät samanaikaisesti huoneistossaan muutostöitä, sille olisi hyvä olla oma insinööri valvomassa.
"Parannettavaa olisi myös urakoitsijalla. Toimintatavan pitäisi muuttua tuotantokeskeisestä asiakaskeskeiseksi."
Suuren remontin jälkeen ei kielteisiä hajaääniä ole kuulunut, vaan kaikki vakuuttavat, että tämä oli iso työ, joka kannatti.
"Remontin myötä taloon on tullut lisää yhteisöllisyyttä, ja meillä vallitsee ihanteellinen meidän talo -henki", miehet selittävät ylpeänä.
www.kaleva.fi
