Jos EU-komissio vaatii Suomelta vielä tällä hallituskaudella lisää säästöjä alijäämämenettelyssä, hallitus tekee ne. Näin sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) STT:lle.
Perjantaina valtiovarainministeriö julkaisi tuoreen arvionsa siitä, mitä käytännössä merkitsee Suomen joutuminen EU:n tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn.
Uuden arvion mukaan Suomi voi joutua tekemään tällä vaalikaudella eli vuonna 2027 jopa 1,4 miljardin euron edestä uusia sopeutustoimia. Hallituksen pitäisi siis päättää tällaisista lisätoimista ensi vuonna.
– Tämä liittyy juuri siihen, tuleeko alijäämämenettelystä tälle kaudelle lisää toimia. Mikäli tulee, me teemme ne, Purra sanoo STT:lle.
On kuitenkin edelleen mahdollista, ettei komissio vaadi Suomelta näin suuria lisäsäästöjä. Vähempikin voi riittää. Ministeriön perjantaina julkistama haarukka oli tällä vaalikaudella 0–1,4 ja ensi vaalikaudella 7–12 miljardia euroa.
– Vuoden 2026 poikkeama korjaavasta nettomenopolusta voitaneen perustella puolustusmenojen ajoituksen muutoksella. Sen sijaan on epävarmaa, tarvitaanko lisäsopeutuksia vuonna 2027, jotta komissio katsoisi Suomen noudattavan korjaavaa nettomenopolkuaan, sanoo tiedotteessa EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson valtiovarainministeriöstä.
Ministeriön mukaan yksi vaihtoehto kuitenkin myös on, että lisäsopeutuksia ei tehdä vuonna 2027. Ensi vaalikaudella toimia olisi kuitenkin tehtävä.
Arvio talouskasvusta heikentyi
Uusi arvio ensi hallituskauden sopeutustarpeesta pohjautuu taloudelliseen katsaukseen, jonka valtiovarainministeriö julkisti torstaina. Ministeriö heikensi siinä ennustettaan Suomen talouskasvusta.
Heikko talouskasvu merkitsee vaikeuksien syvenemistä myös julkisessa taloudessa. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen eli niin sanottu velkasuhde jatkaa ennusteen mukaan kasvuaan lähivuodet ja ylittää 90 prosentin rajan jo ensi vuonna.
Ministeriö on päivittänyt laskelmat myös niin sanottua velkajarrutyöryhmää varten. Työryhmän keskeinen tehtävä on asettaa tuleva sopeutustarve.
Velkajarrutyöryhmä asettaa ensi helmikuun loppuun mennessä tavoitteet vuosille 2027–2033 ja seuraavalle vaalikaudelle 2027–2031. Työryhmässä on mukana edustajia kaikista eduskuntaryhmistä, myös vasemmistoliitosta, joka ei ole sitoutunut velkajarruun.
Juttua päivitetty 19.1.2025 klo 16.14: Lisätty Riikka Purran kommentit.