Suomesta tuli Naton jäsen viime huhtikuussa. Maan turvallisuus arvaamattoman, aggressiivisen Venäjän naapurissa nousi kerralla aivan uudelle tasolle.
Puolustusliiton jäsenyydestä huolimatta Suomi aikoo vahvistaa sidettään myös erikseen Naton johtavaan valtioon Yhdysvaltoihin. Parhaillaan Suomi ja Yhdysvallat neuvottelevat kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta, DCA:sta (Defence Cooperation Agreement).
Sopimus on merkityksellinen koko Suomelle, mutta erityisen tärkeä Pohjois-Suomelle, jossa Yhdysvaltain läsnäolo hyvin todennäköisesti kasvaa.
Tulevaa arvioi myös viime kuussa politiikan toimittajien yhdistyksen tilaisuudessa vieraillut presidentti Sauli Niinistö. "DCA-sopimus johtaa siihen, että ainakin jonkinlaista Yhdysvaltain läsnäoloa Suomessa tulee olemaan." Sijaintipaikkoihin presidentti ei ottanut kantaa.
Yhdysvaltojen kiinnostusta arktiseen alueeseen selittävät samantyyppiset seikat kuin Venäjän ja nyttemmin myös Kiinan: alueen sotilasstrateginen merkitys ja luonnonvarat.
DCA-sopimus käsittelee muun muassa joukkojen maahantuloon ja materiaalin ennakkovarastointiin liittyviä kysymyksiä, myös konkreettisia sijoituspaikkoja.
Keskusteluun on noussut näkyvimmin Rovaniemi. Siellä sijaitsevat tätä nykyä Lapin lennosto sekä Jääkäriprikaatiin kuuluva Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo. Lentoaseman kiitotie on pitkä, kolmen kilometrin mittainen. Viime kuussa Rovaniemellä alkoi uuden tukikohdan rakentaminen Suomen tulevia F35-monitoimihävittäjiä varten.
Rakennushankkeessa on luonnollisesti otettu huomioon se, että Suomi voi puolustaa aluettaan myös Nato-maiden tuella.
Kunnon vauhtiin pitäisi viimein saada myös pohjoisten liikenneväylien sujuvoitus, etenkin yhteydet Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Nyt esimerkiksi Norjan rajalle Kilpisjärvelle kulkeva valtatie 21 tukkeutuisi nopeasti, jos sitä pitäisi käyttää kriisin aikana raskaan kaluston kuljetuksiin.
Tukikohdat merkitsevät tuloja niiden sijaintiseuduille. Niinpä niistä on haaveiltu esimerkiksi eri puolilla Itä-Suomea ja jopa Etelä-Pohjanmaalla.
Rovaniemellä vieraileville sotilaille riittäisi ainakin majoitustilaa hyvin ilman laajaa majoitusrakentamistakin, jos vierailujen ajankohdat sovitetaan matkailun kannalta rauhallisempiin vuodenaikoihin.
DCA-sopimusta voi perustella myös sillä mahdollisuudella, että Naton toiminta jotenkin lamaantuisi. Ongelmia voisi tuoda jo se, että ennakoimaton Donald Trump valitaan Yhdysvaltain presidentiksi jälleen ensi vuoden marraskuussa. Suomella olisi silloin voimassa erillissopimus Yhdysvaltojen kanssa.
Vastaava sopimus on jo Norjalla, ja Tanska sekä Naton eteiseen jumiutunut Ruotsi käyvät nekin neuvotteluja Washingtonin kanssa.
Norja on sopinut, että Yhdysvallat voi käyttää kolmea lentokenttää ja yhtä laivastotukikohtaa. Pysyviä amerikkalaisjoukkoja maassa ei ole.
Keskustelu Suomeen tulevien tukikohtien laadusta on vielä alkutekijöissään. Keskeistä on muistaa maantiede, jolle emme tunnetusti voi mitään. Olemme Naton reunavaltio. Siksi turvallisuutta kannattaa kaikin keinoin maksimoida.