"Suomen puolustus on yhteinen asia. Sitä ei saa alistaa talouden suhdanteille", puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) korostaa.
Puolustuksessa poukkoilu ja alasvedot ovat hänen mukaansa pysyviä. "Peruslinjan nopeat muutokset voivat johtaa sellaiseen puolustuskyvyn menettämiseen, jota ei saa takaisin", Häkämies varoittaa.
Ruotsissa on hänen mukaansa tehty jo kovia päätöksiä ja myyty huutokaupalla tavaraa niin, että nyt puhutaan siitä, mikä on maan puolustuskyky.
"Meillä hankinnatkin on nyt väännetty siihen malliin, että myös niillä elvytetään. Olemme aikaistaneet ja sovittaneet hankintoja niin, että on saatu töitä 2 300 työpaikalle."
Vaihtoehtona
nopea alasajo
Eduskunnan käsittelyssä olevassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa esitetään, että määrärahojen nykytaso säilyy ja vuodesta 2011 niihin tulee kahden prosentin inflaatiokorotus.
Jos eduskunta hylkää korotuksen, se tietäisi Häkämiehen mukaan yhden varuskunnan sulkemista vuonna 2012, kantahenkilökunnan vähentämistä 2 000 henkilöllä sekä valikoivan asevelvollisuuden käyttöön ottamista, koska kaikkia kutsuttuja ei voitaisi ottaa palvelukseen.
"Myös reservin määrä jouduttaisiin supistamaan nykyisestä 350 000:sta 250 000:neen nopeutetusti ja hallitsemattomasti", Häkämies lisää.
Hallituksen selonteko on rakennettu sillaksi hallittuihin muutoksiin.
Häkämies on toiveikas, että eduskunta hyväksyy selonteon, vaikka vasemmisto-oppositio vastustaa inflaatiokorotusta ja tulee äänestämään sitä vastaan.
"Olen sillä tavalla optimisti, että tulkitsen vastuksen normaaliksi oppositiopolitiikaksi, viran puolesta vastustukseksi. Minun on vaikea kuvitella, että SDP esittäisi mallia, jossa pitäisi nopeasti ryhtyä saneeraamaan puolustuksesta."
Häkämies alleviivaa, että jos ikäluokkien myötä edessä olevat muutokset joudutaan tekemään hallitsemattomasti, sillä on kiistatta vaikutus puolustuskykyyn.
Ilman inflaatiokorotusta vuodesta 2011 eteenpäin myös suunniteltu alueellisten joukkojen varustaminen kärsisi. "Ne olisivat viiden vuoden päästä puolustuskyvyltään ja varustukseltaan suunniteltua heikompia."
Kertausharjoitukset
ovat tarpeellisia
Häkämies sanoo olevansa tyytyväinen, koska kuluneella vaalikaudella puolustusbudjettiin on saatu reilut 400 miljoonaa euroa lisää. Se on kohdistettu toimintaan; kertausharjoituksiin, meri- ja ilmatunteihin sekä ilmatorjuntajärjestelmän uusimiseen aloittamiseen jne.
Puolustusbudjetti jakautuu kolmeen osaan: pitkän tähtäyksen hankintoihin, palkkoihin ja toimintaan.
Kun hankinnat sidotaan vuosiksi eteenpäin ja irtisanomisia ei voida toteuttaa, silloin vedetään alaspäin toiminnasta, mikäli näin on tehtävä. Näin tehtiin viimeksi vuosina 2006-07, kun kertausharjoitukset lopetettiin.
Häkämiehen mukaan näin voi tehdä vain kerran.
"Kun puolustuksemme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviin, ei asevelvollisuuden suorittamisajasta voi olla pitkä aika ensimmäiseen kertaamiseen sillä porukalla, joka kertausharjoituksiin halutaan." Hankinnoista Häkämies toteaa, että niiden kanssa riittää haastetta jo senkin vuoksi, että materiaali kallistuu koko ajan ja paljon.
Ensi vaalikaudelle joudutaan ministeri Häkämiehen mukaan katsomaan rakenteita, varuskuntien määrääkin, kun varaudutaan ikäluokkien pienenemiseen.
"Rakenteet tulee sopeuttaa vähenevään väkeen. Varuskuntien määrän lisäksi pitää myös katsoa, miten johtamisen rakenteita voitaisiin vielä ohentaa," Häkämies kertoo.