Avoin kirje Kemijoki Oy:n johdolle
Arvoisa toimitusjohtaja ja yhtiön hallituksen jäsenet. Kirjoitan teille näin julkisesti, kun on tärkeä asia. Uskon, vakaasti, että sanomani edustaa suurta joukkoa kemijärveläisiä ja Kemijokivarren asukkaita.
Yhtiönne suunnittelee Suomeen ensimmäistä pumppuvoimalaa ja maailman ensimmäistä arktisiin olosuhteisiin rakentuvaa. Näistä ei ole vielä kokemusta ja herääkin kysymys, kuinka suuren ympäristöriskin olette ottamassa?
Pumppuvoimalanne sijoittuisi Kemijärvelle luonnonkauniiseen Ailangantunturiin. Kautta aikojen Ailanka on ollut kemijärveläisille pyhä paikka. Ailanganiemen kilometrejä pitkät hiekkarannat olivat aikoinaan vertaansa vailla Lapin maisemassa. Vieläkin ne vetävät runsaasti väkeä kauniina kesäpäivinä. Etenkin järvimaisemaa hallitseva Ailankatunturi herättää suurta kunnioitusta luontoa kohtaan.
Ailangalla on myös esihistoriallista arvoa. Siitä kertovat alueella tehdyt muinaislöydöt. Kuuluisin on Jatulinsaaren rautasulatto, joka yhdessä Neitilän kanssa yltää aina ajanlaskumme alkuajoille 2300 vuoden takaiseen aikaan saakka.
Ailanganiemessä oleva vahva rautapitoinen ”jankkokerros” ja kolme Raudanlampea kertovat siitä, että raaka-aine rautasulattoihin hankittiin niemen rautapitoisesta rantahiekasta. Nämä muinaislöydöt olisi jalostettavissa erilaisiksi matkailupalveluiksi yhtenä osana Kemijärven vesistömatkailun kehittämistä.
Kemijärvi on Euroopan rankimmin säännösteltyjä sisäjärviä. Säännöstelyväli on seitsemän metriä, jääpeite mukaan lukien jopa enemmän.
Raju säännöstely on jättänyt jälkensä järveen jo yli kuusikymmentä vuotta. Nyt suunniteltu suuri pumppuvoimala muodostaa suuren uhkatekijän Kemijärven ja sen alapuolisen Kemijoen vesistölle.
Hankkeenne lisäksi järven ympäristöön on suunnitelmissa kolme muuta pumppuvoimalaa. Yhtiöiden järjestämissä yleisötilaisuuksissa muuttuviin veden virtauksiin ei voimayhtiöiden edustajilla ole ollut mielestämme riittävän selviä vastauksia. Lapin ely-keskuksen mukaan hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia ei tehdä, joka herättää hämmennystä?
Kemijoki Oy on julkisen tiedon mukaan aloittanut osaltaan ympäristövaikutusten arvioinnin järven tilaan liittyen. Julkisen tiedon mukaan näytteitä on otettu sedimenttikerroksista 0,5 metrin syvyydestä Lehtosalmesta, Kuusilahdesta, Kauhaselältä ja Luuksinsalmesta. Yhtiön mukaan epäpuhtauksia ei ole löytynyt.
Järveä tuntevien paikallisten mielestä tämä ei riitä. Näytteitä on otettava myös Kemijärven pääväylän osalta aina Luusuan kanavansuuhun ja jopa Juujärvelle saakka. Paikalliset asukkaat muistavat vielä varsin hyvin Kemijärven sellutehtaan, Lokan ja Porttipahdan ja metsien maanmuokkausten aiheuttamat laskeumat Kemijärven pohjasedimentteihin.
Vaelluskalojen palauttaminen myös Kemijokeen on kirjattu maan hallitusohjelmaan. Espoon Keilaniemestä ohjataan koko Kemijoen veden virtausta sähkönhinnan vaihteluiden mukaan. Tämä veden korkeuden vaihtelu muodostaa suuren uhkatekijän vaelluskalojen palauttamiselle Kemijokeen, sen lisäksi se aiheuttaa suurta haittaa etenkin talvella vesistön varrella asuville ihmisille.
Kemijärven pumppuvoimalat on toinen uhkatekijä, joista voi muodostua jopa ympäristökatastrofi koko joelle. Kuka ottaa vastuun, jos näin tapahtuu? Olisiko sittenkin aika pysähtyä ja harkita 800–900 miljoonaa euroa maksavasta hankkeesta luopumista? Uudet energiamuodot kehittyvät ja tekevät kovaa vauhtia tuloaan! Aika ajaa pian ohi suunnitelmistanne?
Veikko Niemelä
vapaan Kemijoen rannalla 1948 syntynyt, kansalaisaktivisti, valtuutettu (kesk.), Kemijärvi