Kun oululaiset Antti ja Marika Ansamaa virittelivät rakennusprojektiaan vuonna 2010, kävi pian selväksi, ettei mikään valmistalo vastannut pariskunnan unelmataloa.
”Suunnittelu aloitettiin kynän ja ruutupaperin kanssa”, Marika Ansamaa muistelee.
Olennainen ongelmakohta oli Marikan mielessä kytenyt pukeutumishuone: sen tyyppistä pohjaratkaisua Ansamaat eivät olleet vielä missään kohdanneet.
”Toki asuntomessuillakin oli näkynyt valtavia vaatehuoneita ja vanhempien makuuhuoneen yhteyteen liitettyjä pukeutumishuoneita, mutta meillä oli mielessä aivan toisenlainen ratkaisu.”
Ansamaiden pukeutumishuone sijaitsee alakerrassa, saunan ja kodinhoitohuoneen välissä. Sieltä löytyvät jokaiselle perheen-jäsenelle omat vaatekaapistot.
”Kahden kerroksen välistä pyykkirallia meillä ei siis ole, ja se oli lähtökohtana tässä ratkaisussa. Kodinhoitohuoneesta puhtaat vaatteet on nopea sujauttaa pukeutumishuoneen kaappeihin, ja toisaalta kodinhoitohuone pesukoneineen ja pyykinkuivatuksineen on helppo sulkea liukuoven taakse. Emme halunneet pesutiloihin läpikulkua kodinhoitohuoneesta joka ei useinkaan ole niitä kodin siisteimpiä tiloja.”
Talo valmistui viime vuonna, ja Ansamaat ovat todenneet ratkaisunsa toimivaksi arjessa.
”Asumisemme keskittyy tässä elämänvaiheessa alakertaan, joten siksikin pukeutumishuone on kätevä. Kätevää on myös se, että puhtaat vaatteet löytyvät suihkun jälkeen pukeutumistilasta, eikä kenenkään tarvitse juoksennella pyyhkeisillään esimerkiksi vieraiden tai avoimien ikkunoiden edestä”, Ansamaat painottavat.
Perheen 2- ja 4-vuotiaat pojat ovat myös innokkaita apureita puhtaiden vaatteiden paikoilleen laitossa. Pikkulapsiperheessä pyykkiä riittää ja usein vaatteita vaihdetaan myös kesken päivän. Alakerran pukeutumistilasta pojat löytävät omat vaatteensa itse. Käyttövaatteet ovat lipastojen alimmissa vetolaatikoissa.
”Järjestelyt varmaankin muuttuvat, kun lapset tulevat teini-ikään. Ehkä lisäämme komeroita yläkertaan sitten, kun pojat huolehtivat itse omasta pyykkihuollostaan”, Marika nauraa.
Pukeutumishuoneella on kokoa noin 12 neliötä. Se on yhden makuuhuoneen verran, mutta sen Ansamaat olivat mieluusti valmiita uhraamaan.
”Meiltä kyseltiin, eikö alakerrassa olisi hyvä olla vaikkapa vierashuone. En näe mitään järkeä siinä, että taloon olisi tehty huone, jolla ei käytännössä ole käyttöä. Kun satsasimme neliöt joka päivä käytössä olevaan pukeutumishuoneeseen, saimme arkeemme toimivuutta ja helppoutta. Samalla makuuhuoneisiin tuli lisätilaa, kun niissä ei ainakaan toistaiseksi ole komeroita ollenkaan”, Marika painottaa.
Vanhempien makuuhuoneen yhteydessä oleva vaatehuonetila vapautui myös näin ollen pieneksi työtilaksi, jossa on kätevä maksaa laskut ja säilyttää paperit.
Pukeutumishuone oli selvästi outo ratkaisu myös kalustemyyjille. Kun Marika kysyi rakentamisvaiheessa kalustetarjouksia, suunnitelmat olivat aina enemmän tai vähemmän pukuhuonemaisia saunatilojen jatkeita.
”Lopulta päädyimme hankkimaan komerot ja lipastot itse. Se vaati vähän mittausta ja soveltamista, mutta olen tyytyväinen lopputulokseen. Komeroita tilaan mahtui kaikkiaan kahdeksan ja lisäksi avohyllyjä ja lipastot poikien vaatteiden säilytykseen. Alun perin mietin, onko komerotilaa varmasti riittävästi. Hyvin on riittänyt”, Marika kertoo.
Komeroihin saatiin toimivuutta suunnittelemalla tankojen ja hyllyjen paikat todellisten tarpeiden mukaan: paitoja ja mekkoja ei säilytetä samassa tankokaapissa, vaan pitkille ja lyhyille vaatteille on omat tankonsa. Näin hukkatilaa ei jää. Myös käyttö- ja juhlavaatteet säilytetään eri komeroissa.
Lisäsäilytystilaa antaa penkkinä toimiva Suomen armeijan vanha panoslaatikko. Sen sisään on piilotettu kravatit ja muut harvemmin tarvittavat asusteet.