Asunto Oy Oulun Marskinpuisto (B-osa). Lehto Asunnot. Suunnittelu LUO Arkkitehdit Oy. Asunnot B111/119/127/135/143, 1h+kt+mt, 38 neliötä. Mh. 44 973–53 086,14 euroa (vh. 149 900–176 900 euroa).
Marraskuussa tällä palstalla kummasteltiin Mannerheimin puiston laidalle sijoittuvaa Käpälänkulman kasvojenkohottajaa, joka lisää alueelle jälleen yhden vuosikymmenen näkemyksen modernista arkkitehtuurista.
Puiston ympäriltä voi tosin bongata jo nyt harvinaisen lukuisan määrän eri aikakausien edustajia.
As Oy Oulun Marskinpuisto jakautuu kahteen osaan eli tontin kulmaan sijoittuvaan näyttävän veistokselliseen 12-kerroksiseen massaan sekä nyt esittelyn kohteena olevaan tavanomaisempaan kuusi asuinkerrosta käsittävään osaan. Kompleksin valmistuminen venyy vuoden 2020 loppupuolelle saakka.
Ydinkeskusta-alueen piharatkaisuissa on joskus käytettävä luovuutta. Siksi Marskinpuiston pihanurmikot on päädytty nostamaan kattotasanteille kahteen eri korkeuteen. Oleskelupihat löytyvät siten B-osan katolta ja korttelin sisäpihan puolelta toisesta kerroksesta. Seitsemännen kerroksen kattopihan yhteyteen rakennetaan myös talosauna.
B-osassa on 40 asuntoa, mutta vain yksiöitä ja kaksioita. Asunnonhankkijalla on edessään valintakysymys, haluaako parvekkeen vaiko näköaloja.
Ikkunoista näkymät aukeavat tylylle sisäpihalle tai Mannerheimin puistoon, mutta ainoastaan pihan puolella on kunnollisia parvekkeita puiston puolen tarjotessa vain hieman ranskalaista parveketta syvemmän parveketta imitoivan ulokkeen, jollainen löytyy myös esiteltävästä asunnosta.
Puiston olemusta on pidetty hieman nuhjuisena, mutta luvassa on suuri muutos ennen talon valmistumista. Puiston peruskorjauksen on tarkoitus olla valmis juuri alkaneen vuoden puolivälissä ja näin ollen Marskinpuiston ikkunoista tulee avautumaan moderni korttelikeidas.
Rakennusliike suosii kohteissaan omien sanojensa mukaan paremman rakentamisen laadun vuoksi tekniikkastudioksi kutsuttua tehdasvalmisteista kylpyhuonetilaelementtiä, jonka ulkopuolelle asennetaan keittiökalusteet.
Epäilemättä kylpyhuoneen laatu lienee tehdasvalmisteisena varmempi kuin käsityönä työmaalla kyhätty, mutta keittokomeron integrointi tilaelementtiin on ongelmallisempaa. Asunnossa kuin asunnossa kokoon katsomatta ei nimittäin tulla toimeen yhteen seinänmittaan sullotulla minikokoisella varustuksella.
Yksiön kannalta ongelma ei onneksi ole kovin merkittävä.
Sen sijaan esittelykohteessa kiteytyy loistavasti syvärunkoisen talon ongelmallisuus. Tällä kertaa ratkaisuksi on päädytty esittämään vaihtoehto, jossa makuutila – ei huone, koska tila on ikkunaton – on asunnon pimeimmässä kolkassa. Paikallisia valoisista kesäöistä kärsijöitä se varmasti miellyttää, koska pimennysverhojen kanssa sähläämisen voi totisesti unohtaa, mutta hyvää suunnittelukäytäntöä se ei silti edusta.
Toisaalta tilaelementin nykyisen makuukamarin paikalle sijoittaminen ja siitä seuraava asuintilojen ketjuttuminenkaan ei ole varsinaisesti tätä parempi ratkaisu. Mikäli talon runko taas olisi vähemmän syvä, tila suurempi ja ikkunallinen oikea huone, asunto olisi kuitenkin ihan mallikelpoinen läpitalon kaksio.
