Huono sisäilmasto voi aiheuttaa nuhaa, yskää, päänsärkyä, väsymystä ja silmien ärsytystä. Ilmassa olevat homeitiöt voivat puolestaan aiheuttaa esimerkiksi allergista nuhaa.
Suurin osa huonon sisäilman ongelmista ei ole kuitenkaan varsinaisia sairauksia, vaan henkilön kokemia haittoja, joita ovat epämiellyttävä haju, tunkkainen ilma ja vedon tunne. Passiivinen tupakointi, lemmikkieläimet, korkea ilman tai rakenteiden kosteus, pölypunkit, alhainen siivoustaso ja huono ilmanvaihto aiheuttavat huonoa sisäilmastoa.
On laskettu, että sisäympäristön osuus kaikesta altistumisesta on noin 75 prosenttia. Ruoan, juoman ja ulkoilman osuus on vain 25 prosenttia. Viimeisen vuoden aikana kuutisen prosenttia väestöstä on kärsinyt allergia- tai astmaoireista. Kahdella lapsella kolmesta on joskus ollut allergia- tai astmaoireita.
Kodin liian alhainen ilmankosteus tai liian korkea lämpötila voi aiheuttaa iho-oireita, joita ovat kuivuus, kutina, punoitus, yliherkkyysreaktiot. Korkea hiilidioksidipitoisuus tai liian korkea lämpötila voi aiheuttaa pahoinvointia, päänsärkyä, väsymystä ja huimausta.
Silmien, hengitysteiden ja limakalvojen ärsytysoireiden syynä voi olla liian korkea lämpötila, alhainen suhteellinen kosteus, orgaaniset kaasut, hiukkasmaiset epäpuhtaudet tai bioaerosolit, kertoo toiminnanjohtaja Jorma Säteri Suomen sisäilmayhdistyksestä.
Hän kehottaa toimimaan heti, jos epäilee kotonaan sisäilmahaittaa ja ottamaan yhteyttä joko isännöitsijään tai asunnonomistajaan. Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen kuuluvat kiinteistön omistajalle. Asukas vastaa yleensä itse asunnon sisäpinnoista.
Eri tekijät vaikuttavat yhdessä niin, että vaikutusten summa on suurempi kuin yksittäisten tekijöiden summa.
Suursiivousta ei tarvita
Miten viihtyisäksi ihminen tuntee olonsa riippuu kehon lämpötasapainosta. Tasapainolämpötilassa kehon aineenvaihdunnan tuottama energia on yhtä suuri kuin kehosta ympäristöön siirtyvä energia.
Suuren ihmisjoukon keskimäärin sopivana pitämä lämpötila on 20—22 astetta. Tässäkin lämpötilassa 10—30 prosenttia ihmisistä saattaa kokea olonsa epämiellyttäväksi. Teknillisen korkeakoulun tutkimuksen mukaan sisäilmaan liittyvät oireet kasvavat huonelämpötilan noustessa yli 22 asteen.
Kodin tehokas siivous estää sisäilmahaittojen syntyä. Pinnoille kertynyt pöly ja lika on poistettava kostealla tai nihkeällä liinalla ennen kuin se alkaa toimia mikrobien kasvualustana ja kaasumaisten epäpuhtauksien kerääjinä. Keittiön ja eteisen lattiat likaantuvat nopeimmin. Jos ne pyyhkäisee päivittäin, usein riittää pelkkä vesi ja mikrokuituliina. Keittiön liesituuletin ja suodatin pitäisi pestä riittävän usein, samoin kodin ilmanvaihtoventtiilit puhdistaa. Lämpöpatterit ja niiden taustat keräävät pölyä, joka vaikuttaa sisäilmastoon, jos sitä ei pyyhitä pois. Pesutilojen ja saunan siistimisen pitäisi tapahtua päivittäin.
Siivouksen aikana ilman epäpuhtausmäärät saattavat kasvaa suuriksi. Varsinkin tavallinen imuri vaatii tehokkaan poistoilman suodatuksen sekä kunnollisen tuuletuksen siivouksen jälkeen. Keskuspölyimuri puhaltaa pölyt suoraan ulos.
Kun tekee itselleen päivittäisen siivousohjelman, niin suursiivousta ei välttämättä tarvita.