Pu­hee­nai­he: Uh­kaa­vat­ko lähiöt ja pien­ta­lo­val­tai­set alueet hiipua Ou­lus­sa? – "Nä­ke­mys kes­kus­tan ker­ros­ta­lo­asu­mi­sen yli­ver­tai­suu­des­ta Oulussa ei ole edus­ta­va"

Oulun keskustaa rakennetaan vilkkaasta, ja sinne on myös suunnitteilla uusia rakennuksia. Yliopiston halu lähteä Linnanmaalta lisää tarvetta keskustan rakentamiselle. Hiipuuko lähiöiden sekä pientalovaltaisten ja maaseutumaisten alueiden kehittäminen?

Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa Oulun rakentamiseen ja sen tulevaisuuteen. Arkistokuva Välivainiolta.
Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa Oulun rakentamiseen ja sen tulevaisuuteen. Arkistokuva Välivainiolta.
Kuva: Leinonen Jukka

Kalevankokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa Oulun rakentamiseen ja sen tulevaisuuteen.

Oulun keskustaa rakennetaan vilkkaasta, ja sinne on myös suunnitteilla uusia rakennuksia. Yliopiston halu lähteä Linnanmaalta lisää tarvetta keskustan rakentamiselle.

Koronaepidemian arvioidaan osaltaan vähentävän rakentamista ruutukaavan ulkopuolelle. Myös taloyhtiöiden remontteja siirretään koronan takia.

Hiipuuko lähiöiden sekä pientalovaltaisten ja maaseutumaisten alueiden kehittäminen Oulussa?

Raadin ratkaisu äänin 4-1: Kehittäminen ei ole hiipumassa.

Puolivälinkankaan suuralueen asukasyhdistyksen puheenjohtaja Jani Alatalon mielestä lähiöalueiden palvelut ovat monissa kaupunginosissa jo hiipuneet.

– Muutama vuosikymmen sitten oli vielä monenlaisia palveluja nuorisotaloineen, kirjastoineen, pankkeineen ja posteineen. Ikäranne on muuttunut myös monilla lähiöalueilla

Jani Alatalo lisää, että toki Ouluun on tullut uusia lähiöalueita, joissa on kauppoja.

– Vanhoillakin lähiöalueilla rakennetaan uutta, muun muassa kerrostaloja ja puistoalueita perheille. Kaavoitus on myös käynnissä monessa paikassa. Alppilan bulevardi voisi olla yksi tulevaisuuden hyvä merkki myös lähiöalueiden uudelleen elpymisestä, Alatalo toteaa.

Välivainion alueen omakotiyhdistyksen puheenjohtajanan Jarmo Kiuru kertoo, että tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista haluaa asua pientalossa.

– Kaikki eivät halua asumaan päällekkäin kaupungin keskustaan. Jopa alle 25-vuotiaista vajaat puolet valitsisivat omakotitalon, mutta elämäntilanne ja mahdollisuudet puhuvat kerrostalojen puolesta. Elämäntilanne ja mahdollisuudet tuovat kerrostaloihin myös vanhukset, Kiuru sanoo.

Hän on myös valtakunnallisen Suomen Omakotiliiton varapuheenjohtaja.

– Oulun julkisessa keskustelussa esillä oleva näkemys keskustan kerrostaloasumisen ylivertaisuudesta ei ole edustava. Kaupunkisuunnittelun ei tulisi perustua vääriin kuvitelmiin ja yksittäisiin irtiottoihin. Hyvin suunniteltu kaupunki on enemmän kuin osiensa summa, Kiuru toteaa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Eetu Leinonen uskoo, että lähiöalueet eivät tyhjene opiskelijoista, vaikka yliopisto muuttaisi keskustaan Raksilaan.

– Suuri määrä opiskelijoita asuu jo valmiiksi keskustassa. Kampuksen muutossa kestää vielä vuosia ja muuton jälkeen eri puolilta Oulua on helppo kulkea yliopistolle. Tulevan kampuksen lähettyvillä olevat lähiöalueet saavat seurakseen opiskelijoita muuton myötä. Lähiöalueet tulevat hiipumisen sijaan kampusmuuton seurauksena mukautumaan tilanteeseen luomalla uutta. Esimerkiksi asukasyhdistystoiminnalla on mahdollisuudet nostaa lähiöalueet uuteen kukoistukseen, Leinonen sanoo.

Rakennuslautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Anne-Maria Takkula (kesk.) pitää Oulua moni-ilmeisenä, jossa on elävä kaupunkikeskusta, nuorekkaat asuinalueet sekä kaunis maaseutu. Rikasta ilmettä lisäävät meri, joet, järvet ja lammet.

– On tärkeää, että ihmiset saavat valita asuinpaikkansa, usein elämäntilanteensa näkökulmasta. Synnyinalueet historian vuoksi ovat tärkeitä ihmisille, Takkula sanoo.

Hänen mielestään keskustaan rakentaminen ei poissulje asuinlähiöiden kehittämistä, vaan päinvastoin.

– Vetovoimaisuus kasvaa ja tuo alueelle eri tavoin asuvia ihmisiä. Lupavalmistelun näkökulmasta uskoa rakennushankkeisiin on, mutta on hyvä varautua myös siihen, että päätöksiä joudutaan arvioimaan uudelleen, Anne-Maria Takkula kertoo.

Oulun kaupungin asemakaavapäällikkö KariNykänen sanoo, että esikaupunkialueen lähiöt mahdollistavat tiivistyvän keskustan vastapainona monipuolisia rakentamistapoja, asumismuotoja sekä luonnonläheisiä asuinympäristöjä. Kaavoituksella luodaan edellytyksiä alueiden viihtyisyyden ja toiminnallisuuden parantamiseksi.

– Tämän lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä ja päätöksiä. Erityisesti lähipalvelutarjonnasta tulisi pitää huolta. Lähiöihin onkin jatkuvasti käynnissä täydennysrakentamisen lisäksi erilaisia kehityshankkeita, muun muassa yhteistoimintamuotojen ja energiauudistusten suhteen. Väestönkehitystä seurataan suuralueittain valmiina reagoimaan muutoksiin mahdollisuuksien mukaan.


Mitä mieltä olet rakentamisesta Oulussa? Uhkaako ruutukaavakeskustan vilkas rakentaminen lähiöiden tai pientalovaltaisten aluiden kehittämistä? 

Vastaa kommentoimalla tätä juttua!

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä