Pu­hee­nai­he: Uhkaako vau­va­ka­to suo­ma­lai­suut­ta? Suo­mes­sa kuoli enemmän ihmisiä kuin syntyi, mutta silti vä­ki­lu­ku kasvaa muut­to­voi­ton joh­dos­ta

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa vähäiseen syntyvyyteen Suomessa.

Vuonna 2018 Suomeen syntyi yhtä vähän lapsia kuin nälkävuotena 1868.
Vuonna 2018 Suomeen syntyi yhtä vähän lapsia kuin nälkävuotena 1868.

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa vähäiseen syntyvyyteen Suomessa.

Vauvoja syntyi viime vuonna Suomessa vähemmän kuin koskaan 150 vuoden aikana. Viimeksi Suomeen on syntynyt yhtä vähän lapsia nälkävuotena 1868.

Syntyvyys on vähentynyt erityisen jyrkästi 2010-luvulla, mikä väkisinkin muuttaa suomalaista yhteiskuntaa lähitulevaisuudessa, kun samaan aikaan vanhusväestön osuus kasvaa.

Viimeisimpien tilastotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 521 158. Väkiluku kasvoi tammi–kesäkuussa 3 239 hengellä. Suomessa kuoli enemmän ihmisiä kuin syntyi, joten väkiluku ei kasva syntyvyyden ansiosta vaan muuttovoitosta ulkomailta.

Mitä vauvakadolle pitäisi tehdä? Uhkaako se jo suomalaisuutta?

Ratkaisu äänin 3-2 ei uhkaa.

Kansanedustaja, Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei olisi huolestunut syntyvyyden laskusta.

– Matala syntyvyys aiheuttaa lyhyen tähtäyksen haasteita, mutta toisaalta automatisoituminen ja robotisoituminen merkitsevät sitä, että työikäisten väestöosuuden ei tarvitse olla yhtä suuri kuin aiemmin. Työn tuottavuutta on lisättävä ja julkisen taloudet kulut pidettävä kurissa, Halla-aho vaatii.

Väestönkasvua on pidetty yhtenä suurimmista ongelmista. Halla-ahon mielestä vasta viime vuosina on ryhdytty lietsomaan paniikkia siitä, että väestö ei kasva vaan supistuu länsimaissa.

– Väestökehityksestä onkin tullut lähinnä keppihevonen, jolla perustellaan yhä laajempaa haittamaahanmuuttoa, etenkin Afrikasta ja Lähi-idästä, Halla-aho toteaa.

Vapaaehtoista lapsettomuutta käsittelevän Vauvattomuusbuumi-kirjan kirjoittanut toimittaja Heini Maksimainen sanoo, että "syntyvyyspaniikin keskellä on hyvä muistaa, ettei Suomen tulevaisuus ole pelkistä syntyvyyskäyristä kiinni."

– Ihmiset eivät tästä maailmasta lopu, sillä meitä on muutaman vuoden päästä kahdeksan miljardia. Siksi on absurdi ajatus, että Suomen väkilukua pitäisi ylläpitää väkisin nimenomaan suomalaisten synnyttämillä lapsilla.

Maksimaisen mielestä olennaista on se, millaisen elämän nyt syntyvät vauvat saavat ja onko heillä mahdollisuuksia kasvaa tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajiksi.

– Siksi olisi tärkeää puuttua esimerkiksi lapsiperheköyhyyteen.

Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja, sosiaalityön professori ja yhteiskuntatieteiden tohtori Ilmari Rostila pitää vauvakatoa uhkana.

– Julkisen vallan tulisi tukea lasten hankintaa perhepolitiikan keinoin, esimerkiksi verohelpotuksilla. Lisäksi perheitä ja koteja tulisi tukea myös aineettoman arvostamisen kautta. Tähän kuuluu myös ilo ja ylpeys omasta kielestä ja kulttuurista muulloinkin kuin Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.

Ilmari Rostila määrittelee suomalaisuuden suomalaisten historiaksi ja tulevaisuudeksi sekä näiden tulkinnaksi.

– Äidinkieli on keskeinen osa meitä. Parhaiten suomalaisuutta siirtävät tuleville sukupolville vanhemmat, jotka ovat itse kasvaneet kulttuuriimme.

Pyhäjoen kunta Pohjois-Pohjanmaalla maksaa tuhannen euron haikararahaa eli avustusta, jonka perhe saa jokaisesta syntyneestä vauvasta. Kunnanjohtaja Matti Sorosen mukaan haikararahalla halutaan alleviivata viestiä siitä, että lapset ovat toivottuja ja tärkeitä kunnassa.

Soronen uskoo, että nopea syntyvyyden lasku vaikuttaa yhteiskuntaamme rajusti pitkällä aikavälillä. Hänen mielestään vauvakato uhkaa Suomen kehitystä ja ennen pitkää suomalaisuutta.

– Huolestuttavaa on yhteiskunnan henkisen ilmapiirin muutos, jossa kasvava joukko ei halua perustaa perheitä eikä saada lapsia, Soronen sanoo.

Soronen kannustaisi perheen perustamiseen "henkisesti ja aineellisesti".

– Suomen on oltava Ruotsin mukaisesti lapsi- ja perheystävällinen yhteiskunta. Lapsiperheköyhyyttä on vähennettävä. Olisiko seuraava vappusatanen hyvä suunnata lapsiperheille?

Tutkija Tiia Sorsa Väestöliitosta huomauttaa, että vaikka yhteiskunnan näkökulmasta ikäluokkien pieneneminen onkin ongelma, suomalaisuuteen kuuluu oikeus valita lapsilukunsa. Sorsan mielestä se toteutuu suomalaisissa perheissä tällä hetkellä melko hyvin.

– Kaikissa perheissä ei kuitenkaan saavuteta heidän itsensä toivomaa lapsilukua. Tilannetta voi parantaa esimerkiksi lisäämällä hedelmällisyystietoisuutta, helpottamalla työn ja perheen yhteensovittamista, tukemalla lapsiperheitä taloudellisesti ja kehittämällä hedelmällisyyshoitoja, Sorsa sanoo.

Mitä mieltä olet Suomen vähäisestä syntyvyydestä? Miksi nuoret eivät tee lapsia? Uhkaako vauvakato suomalaisuutta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.