Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa pyydystä ja päästä -kalastukseen.
Catch and release - eli pyydystä ja päästä -kalastus on yleistä maailman kalavesillä. Vieheeseen tai uistimeen tarttunut kala lasketaan takaisin veteen yhä useammin myös Suomen lohipaikoilla.
Aiheuttavatko kalastajat turhaa kipua ja stressiä kalalle oman huvinsa vuoksi?
Miksi pyydystetty kala pitäisi laskea vapaaksi, sillä eikö se kuuluisi ottaa ja syödä, jos kala ei ole alamittainen?
Ratkaisu: äänin 4-1 ei tarvitse päästää takaisin veteen.
Tunnettu vapaa-ajan kalastaja, näyttelijä Jasper Pääkkönen ei tunne yhtään kalastajaa, joka vapauttaisi kaiken saaliinsa saati ajattelisi, että niin tulisi muidenkin tehdä.
– Itselleni on tärkeää, että alamittaiset yksilöt sekä isot naaraskalat vapautetaan jotta kalakantojen tulevaisuus turvataan. Ja on täysi itsestäänselvyys, että kaikkien uhanalaisten kalojen tappamisen tulisi olla laitonta, mutta näin ei Suomessa kuitenkaan ole.
Jasper Pääkkönen kertoo syövänsä kalaa jokaisella kalareissulla.
– Mutta valitsen ruokakaloiksi ne, jotka voi hyvällä omatunnolla ottaa eräksi.
Kalatutkija Ville Vähä Luonnonvarakeskus Lukesta Oulusta sanoo, että pyydä ja päästä -kalastuksella on aikansa ja paikkansa, mutta yleiseksi ohjenuoraksi siitä ei ole.
– Asiaa on tutkittu ja tulokset ovat hyvin erilaisia. Osassa tutkimuksista lähes kaikki kalat jäävät henkiin ja osassa iso osa kuolee. Kuolleisuuteen vaikuttavat lajin lisäksi muun muassa pyyntiolosuhteet ja -välineet sekä kalastajan kokemus. Ongelman ydin on siinä, että kalastajat ovat kiinnostuneet samojen kalojen pyynnistä. Ja usein ne ovat lajeja, joiden kantojen tila on jo valmiiksi heikentynyt. Osasta suosituista paikoista kalat yksinkertaisesta loppuisivat, jos jokainen kalastaja ottaisi saamansa kalan saaliiksi. Tällöin kalastuskieltojen ja -rajoituksien ohella yksi vaihtoehto on tiukasti kontrolloitu pyydä ja päästä -kalastus.
Ville Vähä huomauttaa, että epäilee aiheuttavansa kärsimystä kaloille, niin siihen Suomen laki antaa yksiselitteisen vastauksen. Laki kieltää kaikkien eläinten perusteettoman vahingoittamisen.
Kalatalouskonsulentti Petter Nissén on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueelta toteaa, että vastuulliseen kalastukseen kuuluu hyvä tuntemus kalastuksen kohteena olevan lajin ja kalakannan tilasta.
– Elinvoimaisia ja runsaita kalakantoja kalastaessani otan mielelläni saalista ja valmistan siitä maukasta kalaruokaa.
Nissén muistuttaa, että kalastuslaki ja -asetus sekä paikalliset kalastussäännöt määräävät osan kaloista vapautettaviksi.
– Tavoitteena on elinvoimaiset luontaisesti lisääntyvät kalakannat. Kalojen vapauttaminen kuuluukin luontevana osana kalastusharrastukseen. Vapautettava kala voi olla sallitun pyyntimitan vastainen, rauhoitettu laji, lajin rauhoitusaikana pyydetty tai myös kalakannan lisääntymiselle tärkeä yksilö.
Nissénin mukaan ei ole varmuutta kalojen kyvystä tiedostaa kipua.
– Kalastettaessa lohikaloja ääriolosuhteissa esimerkiksi yli 20 asteisessa vedessä tulee pyydystä ja päästä -kalastusta välttää. Sopivissa olosuhteissa kalat selviävät taitaen tehdystä vapautuksesta pääsääntöisesti hyvin.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) valittiin juuri Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointiryhmän puheenjohtajaksi. Pietikäisen mielestä kestävin kalastus onnistuu järvikaloilla.
– Särki, hauki ja lahna ovat turhaan saaneet roskakalan maineen. Särkiruukku on herkullisin kalaresepti jonka tiedän.
Pietikäinen toteaa, että kannanhoidollisista syistä jotkut kalat on laskettava vapaaksi, mutta pääsääntöisesti hänen mielestään kaloja tulisi pyydystää vain syönti- ja käyttötarkoituksiin.
– Kalastus ja metsästys ovat kestäviä ruuanhankinnan tapoja, joissa eläin on elänyt sille luontaisen elämän. Pyydystä ja päästä -kalastus tuottaa kipua ja stressiä kalalle, eikä se välttämättä pärjää enää hengissä vapaudessa. Tämä kalastusmuoto ei ainakaan paranna heikentyneiden kalakantojen tilaa.
Kristo Muurimaa Oikeutta eläimille –järjestöstä sanoo, että ”kalat olisi parempi päästää takaisin veteen kuin riistää niiltä henki jos joku saa huvia niiden vetämisestä ylös vedestä.”
– Toisaalta tämä voi aiheuttaa kalalle leukavammoja ja hitaan nälkäkuoleman. Parasta olisi etsiä vähemmän kärsimystä aiheuttavia huveja. Tällä viikolla uutisoitiin, että eräät kalat tunnistavat ihmiskasvoja. Tietomme kalojen kuten muidenkin eläinten älykkyydestä ja kyvyistä on lisääntynyt viime vuosina valtavasti. Uuden tiedon myötä eläinten näkökulma on otettava vakavasti. Kalojen tulisi antaa elää rauhassa omaa elämäänsä, Muurimaa sanoo.
Mitä mieltä olet Pyydystä ja päästä –kalastuksesta? Tarvitseeko pyydystettyä kalaa päästää takaisin vapauteen? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.