Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa Oulun merellisyyteen.
Kauppalaivasto ja tervasatama Oulussa olivat 1800-luvulla maailman suurimpia. Nykyäänkin Oulun satamissa vierailee noin 550 alusta vuodessa, mutta ne eivät juurikaan näy kaupunkikuvassa.
Nallikarin rantaa on kunnostettu ja se kerää aurinkoisilla ilmoilla väkeä. Toppilan aluetta rakennetaan merelliseksi asuinalueeksi.
Mutta voiko Oulua kuvata nykyään merelliseksi kaupungiksi?
Ratkaisu: äänin 3-2 ei osata.
Oulun entinen apulaiskaupunginjohtaja, opetusneuvos Matti Rossi kertoo, että hän saattoi 1980-luvulla esitellä kaupunkia toteamalla, että ”Oulu on maamme suurin sisämaankaupunki, joka sijaitsee meren rannalla.”
– Mielessä oli se, kuinka komea merenkulun historia meillä on. Merellisyys 30 vuotta sitten tuntui olleen kaupunkielämässä silmän heikosti tavoitettavissa. Sitä ei juurikaan kohentanut Oulun 375-vuotisjuhlan päätökset teatterin eteen toteutetusta ”Merelle”-veistoksesta ja suistoalueen kehittämishankkeesta.
Rossin mielestä Oulu on viime vuosina avautunut merelle.
– Meillä on toimiva satama, merenkulkuun liittyviä hyvää aktiivisuutta, mutta jotenkin aito merellisen kaupungin leima puuttuu elämästä ja näkymistä. Eikä se selity pelkästään meren etääntymisellä maan kohotessa. Meri taitaa olla kovin monelle oululaiselle – varmaan monille päättäjillemmekin – vieras, toisin kuin oli 1800-luvulla. Joki on tutumpi.
Luovien alojen asiantuntija Petri Sirviö Oulun kaupungilta sanoo, että avain merikaupunkiin on Toppilassa, johon hänen mielestään pitää syntyä aito satamakaupunginosa.
– Tärkeintä on kaupunkimaisen tiiviin rakenteen syntyminen johonkin kohtaan salmenvartta, ja harrasteveneiden lisäksi isompia paatteja vaikka majoitukseen, jos ei hyötyliikennettä synny.
Sirviön mielestä merikaupunkia ei voi rakentaa keskustaan, koska sitä reunustaa sisävesi.
– Vesielementti on silti sielläkin ainutlaatuinen, sinne mahdollisuuksia kanoottiretkeilyyn, muuhun vesiurheiluun, ehkäpä kalastukseenkin. Vesibussi voisi liikennöidä vanhaa reittiään Toppilan, Pikisaaren ja Kauppatorin välillä.
Kirjailija Joni Skiftesvikin mielestä meri ei näy kaupunkikuvassa, vaikka Oulu on maantieteellisesti ja historiallisesti merikaupunki.
– Komea Perämeren ulappa mereen laskevine aurinkoineen jää piiloon jokisuiston saarten taa. On mentävä Nallikariin nauttiakseen merestä.
Skiftesvik toivoo Ouluun lisää suurten purjelaivojen visiittejä sekä mereen ja merenkulkuun liittyviä tapahtumia.
– Ja oman nimikkopurjealuksen Oulu aivan ehdottomasti tarvitsee, uuden laiva Toivon. Merihenkisiä ravintoloita, kahviloita ja putiikkeja saisi myös syntyä.
Satamaoperaattori Herman Anderssonin toimitusjohtaja Jari Rantamaulan mukaan Oulu sijoittuu liikenteen määrällä mitattuna maamme kymmenen suurimman sataman joukkoon. Oulun satama palvele Pohjois-Suomen metsä-, kaivos- ja rakennusteollisuutta. Oulu on myös tärkeä nestemäisten polttoaineiden tuontisatama. Oritkarin, Nuottasaaren ja Vihreäsaaren välittömät työllisyysvaikutukset ovat noin neljä sataa henkilötyövuotta, minkä lisäksi satamatoiminnot luovat alueelle noin kaksi sataa välillistä työpaikkaa.
– Oulun sataman tuloväylän syventäminen nykyisestä kymmenestä metristä 12,5 metriin parantaisi merkittävästi Oulun sataman kilpailukykyä sekä kasvattaisi sataman tavaravirtaa, Rantamaula huomauttaa.
Matkailupalvelupäällikkö Anna Meriruoho Oulun kaupungilta näkee, että Oulussa on menty merellisyydessä paljon eteenpäin.
– Kaupunki on rakentanut Nallikarin ranta-aluetta ja kunnostanut hiekkarantaa sekä paikoitusalueita. Nallikariin on tehty myös uusia lomahuoneistoja.
Meriruoho patistaa ohjelmapalveluyrityksiä nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön, jotta merellisiä tuotteita voitaisiin tuotteistaa ja paketoida matkailijoille.
Mitä mieltä olet Oulun merellisyydestä? Osataanko Oulussa hyödyntää merta? Onko Oulu merikaupunki? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.
