Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa presidentin toimikauden pituuteen.
Suomen tasavallan presidentin toimikausi kestää kuusi vuotta. Nykyisen perustuslain mukaan sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi eli 12 vuodeksi.
Yhdysvalloissa presidentin toimikausi on nelivuotinen. Ranskassa virkakauden pituus lyhennettin seitsemästä vuodesta viiteen vuonna 2000. Onko presidentin toimikausi Suomessa sopivan mittainen?
Ratkaisu äänin 3-2 ei ole sopivan mittainen.
Turun yliopiston valtio-opin professorin Matti Wiberg mielestä presidentti-instituutio pitäisi lakkauttaa.
- Presidentti ei ole poliittisessa vastuussa kenellekään. Hän ei vastaa sen enempää valitsijoilleen, eduskunnalle, puolueille kuin medialle. Presidentti voi käyttää valtaansa niin kuin itse parhaaksi katsoo selvittämättä valintojaan kenellekään. Uudelleenvalittu presidentti ei kanna sitäkään vähäistä vastuuta, minkä voi ajatella toiselle kaudelle yrittävällä olevan. Presidentti voi jopa salata toteuttamansa linjan. Instituution lakkauttamisella säästyisi parempaan käyttöön nyt presidenttipeliin tuhlattu energia, Wiberg toteaa.
Myös Vasemmistonuoret lakkauttaisivat presidentin viran. Oskar Olaussen Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorista sanoo, presidentti-instituutio henkilöi ja epäpolitisoi politiikkaa.
- Nykyisillä valtaoikeuksilla presidentti on tarpeeton, mutta enemmän vallan keskittäminen yhdelle henkilölle olisi epädemokraattista. Presidentti on jäänne ajalta, jolloin haikailtiin vahvoja johtajia ja sellaisena sen paikka on historian romukopassa. Valitettavasti presidentin toimea ei saatane lakkautettua ennen tammikuun 28. päivää. Vaalisloganinamme onkin "Merja Kyllösestä Suomen viimeinen presidentti!"
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi lyhentäisi tasavallan presidentin toimikautta viiteen tai jopa neljään vuoteen, kuten Yhdysvalloissa on.
- Näin turvataan se, ettei valta keskity liikaa ja liian pitkäksi ajaksi.
Näkkäläjärvi myös karisisi yhä presidentin valtaoikeuksia luopumalla esimerkiksi armahdusoikeudesta.
- Se on lähinnä menneisyyden jäänne ajattelusta, jossa kuningas armahti alamaisia. Pidänkin erikoisina sellaisia puheita, joissa kaivataan vahvaa presidenttiä laajoilla valtaoikeuksilla. En kaipaa Kekkosen aikoja, jolloin presidentti oli voimakas vallankäyttäjä myös sisäpolitiikassa ja hajotti eduskuntia. Demokraattisessa parlamentarismissa valta kuuluu kansalle ja eduskunnalle, Näkkäläjärvi sanoo.
Kosti Kontio Oulun läänin kokoomusnuorista sanoo, että nykyinen toimikauden pituus ei ole aiheuttanut uuden perustuslain aikana minkäänlaisia ongelmia, eikä toimivaa järjestelmää tarvitse korjata.
- Nykyiset presidentin valtaoikeudet ovat niin kapeat, että on hankala nähdä, miten pitkähköstä toimikaudesta voisi koitua päänvaivaa. Vaalien järjestäminen tiheämpään toisi vain turhia kustannuksia, ja kuuden vuoden toimikausi tuo Suomen ulkopolitiikkaan tiettyä vakautta. Vertailu Ranskaan ja Yhdysvaltoihin ei mielestäni ole tarkoituksenmukaista, sillä näissä maissa presidentin valtaoikeudet ovat huomattavasti laajemmat.
Myöskään Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten puheenjohtaja Marjut Lehtonen ei pidä presidentin kuusivuotista toimikautta liian pitkänä.
- Presidentin vaalikauden tulee olla mielestäni pidempi kuin eduskunnan. Työn tulee olla pitkäjänteistä ja hallituskausien ylittävää, mikä luo toimintaan kestävää jatkuvuutta. Ulkopolitiikan kannalta on tärkeää luoda suhteita eri maiden päämiesten kanssa. Kuusi vuotta on pitkä aika, mutta sen aikana presidentillä on mahdollisuus toteuttaa monipuolisia ja kestäviä suhteita niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Mitä mieltä olet presidentin toimikauden pituudesta? Entä presidentti-instituutiosta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.