Pu­hee­nai­he: Onko il­mas­to­lak­ko pe­rus­tel­tu syy olla poissa kou­lus­ta?

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa koululaisten ilmastolakkoihin, jotka ovat levinneet ruotsalaisen Greta Thunbergin innoittamina ympäri maailmaa.

Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on innoitanut koululaisia ilmastolakkoihin ympäri maailmaa.
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on innoitanut koululaisia ilmastolakkoihin ympäri maailmaa.
Kuva: FOCKE STRANGMANN

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa koululaisten ilmastolakkoihin, jotka ovat levinneet ruotsalaisen Greta Thunbergin innoittamina ympäri maailmaa. Thunberg ei mene perjantaisin kouluun, vaan istuu Ruotsin parlamenttitalon edessä vaatien tiukempaa ilmastopolitiikkaa. Perjantaiksi 15.3. on kutsuttu koolle globaali koululakko ilmastotoimien puolesta. Onko ilmastolakko perusteltu syy olla poissa koulusta?

Raadin ratkaisu äänin 3-2: ilmastolakko on perusteltu syy olla poissa koulusta.

– Ei. Virkani puolesta joudun vastaamaan tähän näin, mutta rohkaisemme sekä mahdollistamme lasten ja nuorten osallistumista esimerkiksi 15.3. perjantain ilmastonmuutostapahtumaan Oulun torilla, kestävän kehityksen kehittäjäopettaja Jussi Tomberg Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluista toteaa.

– Tapahtumaan osallistumista voisivat koordinoida oppilaskunnat yhdessä opettajien kanssa. Asia on niin tärkeä, että se vaatii tekoja meiltä kaikilta, Tomberg korostaa.

– Teemaa voidaan hyvin toteuttaa myös yhdessä. Tässä olisi oivallinen mahdollisuus osallisuudelle ja vaikuttamiselle. Näkisin tämän siis enemmän mahdollisuutena kuin kyllä-ei-asetteluna, hän lisää.

– Arvostamme Thunbergin aktiivisuutta kovasti, mutta miksi mieltä osoitetaan koulunkäyntiä laiminlyömällä, niinikään ei-vastauksen valinnut Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka kysyy.

– Koulutuksella voidaan parhaiten edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa, koska tieto lisää ihmisten ymmärrystä ja tieteen avulla voidaan etsiä konkreettisia ratkaisuja, hän lisää.

– Jo opetussuunnitelman mukaan koulun tehtävä on kasvattaa nuoria yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja vastuuseen kestävästä tulevaisuudesta. Päivän voisi poissaolon sijaan käyttää vaikkapa jonkun ilmastoaiheen käsittelyyn ja kutsua koululle päättäjiä ja eduskuntavaaliehdokkaita ilmastotenttiin, Misukka ehdottaa.

– Voisivatko nuoret yhdessä opettajien kanssa miettiä, mitä koko kouluyhteisö voisi asiassa tehdä?

– Valitettavasti lain mukaan ei, mutta opetussuunnitelmaan nojaten kannustamme kouluja joustamaan asiassa. Lukiokoulutuksen arvoperustaan kuuluu muun muassa huolenpito, toiminta myönteisen muutoksen puolesta ja kestävä elämäntapa, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen muistuttaa.

– Nuorille puntarissa koko maapallon tulevaisuus painaa enemmän kuin yksi koulupäivä ja he ovat löytäneet keinon vaikuttaa. Kansalaisvaikuttamisesta rankaiseminen jo nuorella iällä on myrkyllistä.

Ilmastonmuutos koskettaa kaikista eniten juuri nuoria – ja nyt he haluavat pelastaa maapallon.

– Nyt on aikuisten vuoro osoittaa, että he ovat yhtälailla valmiita tekoihin paremman tulevaisuuden puolesta, Pajunen vaatii.

– On hyvä, että oppilaat ovat aktiivisia ja pyrkivät vaikuttamaan ilmastoasioihin ja niihin liittyvään päätöksentekoon, johtaja (oppiminen ja kansainvälistyminen) Anni Miettunen opetushallituksesta perustelee.

– Kestävään kehitykseen liittyvät asiat ovat osa opetussuunnitelman mukaista opetusta kouluissa. Oppilaita voidaan lisäksi tukea ja kannustaa esimerkiksi järjestämällä koulussa tai koulun ulkopuolella yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa oppilaat voivat keskustella ja esittää näkemyksiään tästä tärkeästä teemasta.

– Lainsäädännön mukaan oppilaiden tulee osallistua opetukseen, ellei heille ole myönnetty lupaa poissaoloon. Koulut harkitsevat, onko ilmastolakko hyväksyttävä syy poissaololle, Miettunen lisää.

– "There is no Planet B", meillä ei ole toista planeetta Maata ja nyt on viimeinen hetki toimia, Suomen ammattiin opiskelevien liiton puheenjohtaja Elias Tenkanen painottaa.

– Lapset ja nuoret ovat alkaneet pitämään ääntä aikuisten pyöritellessä peukaloita. Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste, kyse on meidän kaikkien tulevaisuudesta!

Mitä mieltä olet koululaisten ilmastolakoista? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.