Rikosepäilyt: Haa­pa­jär­ven kär­ki­po­lii­tik­koa epäil­tiin myös tör­keäs­tä vir­ka­ri­kok­ses­ta

Asuntomurrot: Oulussa mur­tau­dut­tiin aamulla oma­ko­ti­ta­loon Kor­ven­ky­läs­sä

Luitko jo tämän: Kem­pe­lees­sä ke­hi­tet­ty deit­ti­so­vel­lus menee suoraan asiaan

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Puhe sodan mah­dol­li­suu­des­ta ra­vis­te­lee nyt Ruotsia yli 210 rauhan vuoden jälkeen

Kun takana on yli kaksi vuosisataa rauhaa ja yhdeksän vuosikymmentä puhetta kansankodista,  havahtuminen vaarallisempaan uuteen todellisuuteen voi koetella.

Aiempaakin kovempaa ravistelua ruotsalaiset saivat kuulla tiistaina päättyneessä Sälenin turvallisuuskonferenssissa. Siellä ruotsalaisia kehotettiin varautumaan sotaan, henkisesti ja materiaalisesti.

Nyt maan pääkanavalla jaetaan neuvoja siitä, mitä varautuminen kodeissa tarkoittaa, mitä on hankittava ruokakaappiin ja miten selvitään, jos lämmöt ja sähköt katkeavat.

Kansalaisilta on kyselty katugallupeissa, miten he sotapuheista ajattelevat. Joku on miettinyt, missä on maasta lähtöä varten lähin lentokenttä, joku toinen pitää päättäjien lausuntoja hysterian lietsontana.

Ruotsalaislapset ovat soittaneet tukipuhelimiin, kun sodan uhka noussut esiin jo Tiktokissakin.


Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén kehotti Sälenin turvallisuuskonferenssissa ruotsalaisia varautumaan sodan mahdollisuuteen.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén kehotti Sälenin turvallisuuskonferenssissa ruotsalaisia varautumaan sodan mahdollisuuteen.
Kuva: Pontus Lundahl / AFP / Lehtikuva

Se, mitä Sälen-konferenssin aikana sanottiin, oli suomalaisenkin korvissa hätkäyttävää.

Ruotsiin voi tulla sota, sanoi siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlin. Kansalaisten on ymmärrettävä tilanteen vakavuus ja että se voi muuttua vielä vaikeammaksi, sanoi puolustusvoimien komentaja Micael Bydén. Hän peräsi etenkin henkistä varautumista.

Ruotsalaisten on oltava valmiita puolustamaan maataan ase kädessä, kuulutti pääministeri Ulf Kristersson.

Kolmikkoa on syytetty  ajatusten militarisoinnista. He ovat huomauttaneet, että asioiden tilaa ei pidä kaunistella. Kyse on heidän mielestään ollut tilannekuvan avaamisesta, ei pelottelusta.

Silti voi kysyä, ampuivatko päättäjät tarkoituksella yli, jotta kansalaiset alkaisivat pohtia myös vakavien kriisien mahdollisuutta. Sellaisethan eivät kuulu nykyruotsalaisten maailmankuvaan. Viime vuosikymmenten raskaimmat kriisit ovat maassa olleet Estonian uppoaminen ja vuoden 2004 tsunami, jotka kumpikin veivät satojen ruotsalaisten hengen.


Meillä Ruotsin ajatellaan olevan Suomen takana piilossa Venäjän uhalta. Ruotsi kuitenkin katsoo Itämeren suuntaan. Sen toisella puolella Gotlannin alapuolella on edelleen Venäjän vahvasti varustama Kaliningradin alue.

Tämän suunnan turvallisuuden vahvistamiseen Ruotsi on nyt halukas panostamaan. Siitä osoitus on myös pääministeri Kristerssonin lupaus, että Natoon päästyään Ruotsi lähettää sotilaitaan Latviaan.

Nato-jäsenyyden viipyminen ei enää vaikuta Ruotsissa niin kipeältä asialta kuin vielä joitakin kuukausia sitten. Jäsenyyden uskotaan toteutuvan joka tapauksessa.

Alle kahdessa vuodessa Ruotsi on joutunut mullistamaan puolustusratkaisunsa. Kansan ajattelun muutos vaatii enemmän aikaa, mutta sekin prosessi näyttää etenevän ilman ylivoimaista tuskaa.