Hallituksen lomaraharatkaisu on luomassa täysin uudenlaista kotimaista työlainsäädäntöä.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) eduskunnalle esittelemän valtioneuvoston tiedonannon mukaan hallitus aikoo säätää vuosilomalakiin oikeuden lomarahaan. Sen suuruus pienenisi samalla noin 30 prosenttia nykyisestä useimmilla aloilla.
Lakisääteistä oikeutta lomarahoihin ei ole kuitenkaan tarkoitus ulottaa aloille, joilla niitä ei makseta nytkään. Aloilla, joilla ei noudateta työehtosopimuksia, voidaan siis jatkossakin sopia työnantajan ja työntekijän välisissä työsopimuksissa, ettei lomarahaa makseta. Jos työsopimuksessa ei sovita asiasta erikseen mitään, työntekijä olisi hallituksen mukaan oikeutettu lomarahaan.
Hallituksen ratkaisu siis tarkoittaa, ettei lomarahojen maksamista laajenneta nykyisestä. Suomen Yrittäjät laski aiemmin, että lomarahojen ulottaminen kaikkiin palkansaajiin olisi tuonut parinsadan miljoonan euron lisäkulut yrityksille.
Työoikeuden asiantuntijoiden mukaan hallituksen ratkaisusta on tulossa erikoisuus työlainsäädäntöön. Joistakin työhön liittyvistä asioista on tähänkin asti voinut sopia lain määrittelemien minimien alle, mutta nyt kyseessä on ensimmäinen kerta, kun mahdollisuus sopia lakiin säädettyä huonommista työehdoista annetaan vain tietylle osalle työmarkkinoita.
– Tässä yhteydessä se on heikennys, mutta sehän voi joskus myöhemmin tarkoittaa jotain parannustakin, sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.
– Hallituksen esitys on avaus yleissitovuuskentän ulkopuolella olevien nimenomaiseen sääntelyyn. Yleissitovuuskentän ulkopuolta ei yleensä ole säännelty millään tarkoilla säännöksillä, vaan sitä on koskenut ainoastaan pakottava laki, Koskinen jatkaa.
Erikoisen ratkaisun syy on siinä, että hallituksen aiempi lomarahalinjaus olisi merkinnyt tuntuvaa palkankorotusta yli 200 000 työntekijälle. Hallitus yrittää päinvastoin pienentää yritysten palkkakuluja, jotta kilpailukyky paranisi.
Myös työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja Lapin yliopistosta pitää poikkeuksellisena, että lakiin työehdoista kirjattu asia määritellään tahdonvaltaiseksi vain osassa työmarkkinoita.
– Sipilä olisi välttänyt ongelman, jos olisi puututtu vuosilomalain sijaan ihan toiseen lakiin. Oma näkemykseni on, että lauseke lomarahojen rajoista olisi pitänyt laittaa työehtosopimuslakiin.
Paanetoja arvelee, että syy sotkuun on Sipilän hallituksen puutteellinen asiantuntemus työmarkkinoista.
– Asia, mitä tavoitellaan, on ok. Mutta menettelytavat muuttuvat koko ajan hullunkurisemmiksi, hän sanoo.
Yksi auki oleva kysymys on se, mitä yli 200 000 työehtosopimusten ulkopuolella työskentelevien suomalaisten työsopimuksille tehdään. Jos sopimuksissa ei mainita mitään lomarahoista, työntekijät ovat valtioneuvoston tiedonannon valossa oikeutettuja lomarahoihin.
Jos työnantaja ei halua jatkossakaan maksaa lomarahoja, pitäisi työsopimukset kirjoittaa uusiksi. Näin tulkitsi esimerkiksi SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola keskiviikkona Twitterissä.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus puolestaan kehotti huolehtimaan lainvalmistelussa, ettei lakimuutos pakottaisi neuvottelemaan työsopimuksia uusiksi.
– Käytännön kannalta helpoin ratkaisu olisi, että lomarahasäätely ulotettaisiin vain niihin yrityksiin, jotka jo nyt maksavat lomarahoja työehtosopimusten perusteella, Järventaus opasti SY:n tiedotteessa.
Paanetojan esiin nostaman työehtosopimuslain kautta näin olisi käynyt automaattisesti.
Sipilän mukaan hallituksen lakiesitysten yksityiskohdat täsmentyvät lainvalmistelussa ja ne valmistellaan ”normaaliin tapaan yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa”.