Oulu on tuottanut maahamme useita presidenttejä. Viimeisin tässä ketjussa oli viime vuoden lopussa kuollut Martti Ahtisaari. Hän oli syntyisin Viipurista, mutta piti itseään koulukaupunkinsa mukaan oululaisena.
Suomen pitkäaikaisin Presidentti Urho Kekkonen oli syntyisin Pielavedeltä, mutta hänellä oli vahva kainuulainen eli pohjoisen identiteetti koulukaupunki Kajaanin peruina.
Näissä presidentinvaaleissa pohjoisin ehdokas on sosiaalidemokraattien Jutta Urpilainen. Hän on kotoisin Kokkolasta. Muut ehdokkaat ovat pohjoisen silmin katsottuna syvästä etelästä.
Pohjois-Suomessa ei silti ole syytä suureen huoleen. Presidenttiehdokkaat tuntuvat ymmärtävän hyvin täkäläisiä erityisoloja ja näkevät pohjoisen Suomen kasvavan merkityksen niin maamme turvallisuuspolitiikan kuin elinkeinoelämän kehityksen kannalta.
Tämä kävi selväksi perjantai-iltana Oulussa pidetyssä Puolen Suomen vaalitentissä, jonka Kaleva ja Lapin Kansa yhdessä järjestivät. Pohjankartanossa mukana olivat kaikki ehdokkaat lukuun ottamatta Harry Harkimoa, joka hikoili samana iltana Ylen vaalitentissä Helsingissä.
Pohjoista ei selvästi kehuttu vain kohteliaisuudesta, koska Oulussa oltiin, vaan pohjoisen kasvavaa merkitystä perusteltiin monen ehdokkaan taholta syvää ymmärrystä osoittaen. Maailman uusi turvallisuuspoliittinen tilanne ja kasvanut jännite nostaa Pohjois-Suomen kansallista merkitystä kuultiin kuin yhdestä suusta.
Presidentinvaalikamppailu on tähän asti ollut verraten sopuisa. Uusia avauksia ja irtiottoja on toistaiseksi tehty vähän. Kaikki näyttävät välttävän virheitä ja se näkyi Oulun tentissä.
Presidenttiehdokkaat kaihtavat myös voimakkaita kannanottoja asioista, jotka eivät suoraan liity presidentin toimivaltaan.
Se voi lopulta olla viisasta. Suomalaiset nimittäin kannattavat aikaisempaa enemmän nykyisen kaltaista parlamentaarista järjestelmää, jossa presidentillä on käytännössä valtaa vain harvassa asiassa kuten ulkopolitiikassa. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista on tällä kannalla.
Ainoastaan reilu neljännes (28%) palaisi entiseen presidenttijohtoiseen järjestelmään jossa valta on jaettu presidentin ja hallituksen kesken. Saman kyselyn mukaan runsas kymmenesosa suomalaisista olisi valmis edelleen supistamaan presidentin valtaa. Tämä vähemmistö tekisi presidentistä symbolisen ja edustuksellisen.
Presidentin nykyisten valtaoikeuksien kannattajien määrä on kasvanut vuodesta 2017, jolloin edellinen vastaava tutkimus tehtiin. Nykyistä vahvemman presidentin kaipuu taas on vähentynyt vastaavasti.
Kehitys suomalaisten asenteissa on tervetullut. Vahvan presidentin kaipuulle ei ole perusteita. Sitä paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tulevissa vaaleissa valittavalle presidentille aivan riittävästi nykyisten valtaoikeuksien suomaa tekemistä.