Rikosepäilyt: Haa­pa­jär­ven kär­ki­po­lii­tik­koa epäil­tiin myös tör­keäs­tä vir­ka­ri­kok­ses­ta

Asuntomurrot: Oulussa mur­tau­dut­tiin aamulla oma­ko­ti­ta­loon Kor­ven­ky­läs­sä

Luitko jo tämän: Kem­pe­lees­sä ke­hi­tet­ty deit­ti­so­vel­lus menee suoraan asiaan

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Pre­si­dent­ti­eh­dok­kaat on huo­lel­li­ses­ti lä­pi­va­lais­tu, mutta pre­si­den­tin työ ta­pah­tuu yhä liikaa ku­lis­seis­sa

Kahta finaalin päässyttä presidenttiehdokasta on kaulittu ja käännetty kahden viikon ajan perusteellisesti. Sunnuntaina äänestyskoppiin suuntaaville on ollut tarjolla laaja kattaus tietoa ja tunnetta.

Lukuisissa vaalitenteissä ja haastatteluissa on selvitetty ehdolla olevien ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkemyksiä, arvomaailmaa sekä testattu paineensietokykyä ja läpivalaistu luonnetta.

Kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb ja vihreiden tukeman valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto ovat meille kuin perheenjäseniä. He ovat olleet päivittäin kotisohvillamme jakamassa arkeamme.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvien kysymysten ohella ehdokkaat ovat saaneet kyllästymiseen asti vastata "laskiaispulla – mantelimassalla vai hillolla" -tyyppisiin kysymyksiin. Niitä on mediassa esitetty sillä varjolla, että presidentin sanotaan olevan arvojohtaja ja kansakunnan unilukkari.


Kun uusi tasavallan presidentti aloittaa työnsä maaliskuun alussa, kaikki on toisin. Pelkona on se, että huolellisen läpivalaisun jälkeen alkaa toinen aika, jossa kansalaisilla tai kansan valitsemilla kansanedustajilla on aika vähän mahdollisuuksia saada tietoa siitä, miten presidentti virkaansa hoitaa.

Yleisesti ottaen poliittiseen toimintaan kuuluu Suomessa laaja julkisuus. Eduskunnan työ on avointa. Vain valiokunnat kokoontuvat suljettujen ovien takana.

Ministerit ovat pääministeriä myöten median käytettävissä käytännössä jatkuvasti. Kommentit päivänpoliittisiin kysymyksiin saadaan poikkeuksetta, kun toimittajilla on laajat oikeudet liikkua eduskunnassa.

Presidentin tehtäviä eduskunnalla, medialla ja yleisöllä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia seurata. Presidentti voi hyvin pitkälle itse hallita julkisuuttaan. Hän voi päättää, mitä asioita ja milloin hän julkisesti kommentoi.

Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tässä työssä keskeinen foorumi on presidentin ja valtioneuvoston yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunta,  niin sanottu tp-utva.

Siihen kuuluu puhetta johtavan presidentin ohella kahdeksan keskeistä ministeriä. Työ on salaista ja siitä kerrotaan ulos niukasti. Yhteydenpito ulkomaisiin valtionjohtajiin tapahtuu myös pääosin julkisuudelta piilossa.

Sauli Niinistö piti säännöllisesti yhteyttä eduskunnan suuntaan pitämällä vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia ulko- ja puolustusvaliokuntien kanssa.

Tämä yhteydenpito tulisi tavalla tai toisella tehdä lakisääteiseksi. Se olisi yksi askel presidentin työn avaamiseen myös vaalien välillä.

Yhteydenpitoa suoraan kansalaisten suuntaan taas olisi hyvä jatkaa esimerkiksi Martti Ahtisaaren aloittamien maakuntamatkojen muodossa.