Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen äänestys on alkanut.
Vaalihuoneistot avautuivat aamuyhdeksältä ja sulkeutuvat iltakahdeksalta. Tänään voi äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty postissa tai sähköisesti tulleeseen ilmoitukseen.
Ilman henkilöpapereita ei voi äänestää, joten mukana on oltava esimerkiksi ajokortti, henkilökortti tai passi.
Mikäli joku ehdokas saa yli puolet annetuista äänistä, hänestä tulee presidentti. Jos näin ei tapahdu, järjestetään kahden viikon kuluttua toinen äänestyskierros. Ehdokkaita ensimmäisellä kierroksella on yhdeksän ja toisella kaksi. Viimeisten kannatusmittausten perusteella edessä on toinen kierros.
Äänioikeutettuja ovat täysi-ikäiset Suomen kansalaiset.
Perustuslain mukaan presidentin valitsee Suomen kansa välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista.
Ensimmäisiä tietoja ääntenlaskennan tilanteesta on tavan mukaan tarjolla heti iltakahdeksalta. Tuolloin kerrotaan ennakkoon annettujen äänten laskentatilanteesta.
Valinta yhdeksän ehdokkaan välillä
Ehdolla ovat aakkosjärjestyksessä valitsijayhdistyksen ehdokas, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Li Andersson, kristillisdemokraattinen maa- ja metsätalousministeri, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah, vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto valitsijayhdistyksen ehdokkaana, perussuomalaisten Jussi Halla-aho, joka toimii eduskunnan puhemiehenä, Liike Nytin puheenjohtaja ja kansanedustaja Harry Harkimo, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn valitsijayhdistyksen ja keskustan ehdokkaana, professori, kokoomuksen Alexander Stubb sekä SDP:n ehdokkaana EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen.
Miten käy äänestysprosentin?
– Presidentinvaalien äänestysprosentti kotimaassa jäi edellisissä vuoden 2018 vaaleissa hiuksenhienosti alle 70:n. Tuolloin Sauli Niinistö oli erittäin selvä ennakkosuosikki.
– Vuonna 2012 vaalien ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 72,8. Toisella kierroksella, jolla vastakkain olivat Niinistö ja Pekka Haavisto, äänestysprosentti laski ja oli 68,9.
– Vuonna 2006 äänestysprosentti oli ensimmäisellä kierroksella 73,9. Tarja Halosen ja Sauli Niinistön välisellä toisella kierroksella äänestysvilkkaus nousi 77,2 prosenttiin.
– Vuonna 2000 ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 76,9. Toisella kierroksella äänestysprosentti kohosi ja 80,2:een, ja Tarja Halonen voitti Esko Ahon.
– Vuonna 1994 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti kotimaassa oli 82,2 ja nousi toisella kierroksella hitusen. Äänioikeutetuista 82,3 prosenttia äänesti, kun Martti Ahtisaari kukisti Elisabeth Rehnin.
– Nykyinen vaalitapa tuli voimaan vuonna 1991. Sitä sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1994 vaalissa.