Kolumni

Pormestaripeli vauhdittaa kuntavaalikeskustelua, jossa valtakunnalliset teemat uhkaavat jyrätä paikallisuuden

Jan Vapaavuoren ilmoitus olla hakematta jatkokautta Helsingin pormestarina antoi vauhtia keskustelulle ensi kevään kuntavaaleista. Puolueilla on halua nostaa esiin niille tärkeitä valtakunnallisia teemoja, jolloin vaarana on kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa päätettävien aiheiden jääminen sivuosaan, pohtii Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.

Paikalliset aiheet uhkaavat jäädä henkilökysymysten ja valtakunnallisten teemojen jalkoihin kevään kuntavaaleissa.
Paikalliset aiheet uhkaavat jäädä henkilökysymysten ja valtakunnallisten teemojen jalkoihin kevään kuntavaaleissa.

58,8 prosenttia. Näin aktiivisesti äänioikeutetut suomalaiset suuntasivat valitsemaan itselleen kuntapäättäjät kaudelle 2017–2021. Into oli hieman noussut edelliskerrasta, jolloin äänestysprosentti jäi 58,3:een. Kauas on tultu vuodesta 1964, jolloin uurnille innostui Tilastokeskuksen mukaan peräti 79,3 prosenttia äänioikeutetuista.

-
Kuva: Joel Maisalmi

Ensi kevään vaaleista puhutaan jo, vaikka ääntenlaskuun on viisi kuukautta, ja korona painaa päälle. Keskustelua ei käydä lähipalveluista, opetuksesta tai siltarummuista, vaan siitä, kuka johtaa Helsinkiä väistyvän Jan Vapaavuoren (kok.) jälkeen. Pormestari valitaan isoista kaupungeista myös ainakin Turussa ja Tampereella. Virkajohtajamallista on siirrytty pormestariin myös eräissä pienissä kunnissa, kuten alle 3000 asukkaan Puolangalla Kainuussa.

On luonnollista, että pormestari puhuttaa, koska toisin kuin virkasuhteinen kunnan- tai kaupunginjohtaja, tämä valitaan johtamaan kuntaa vaalikaudeksi kunnanhallituksen puheenjohtajana. Pormestarimallin etuna pidetään vaalituloksen siirtymistä suoraan kunnan johtamiseen sekä parempaa sitoutumista päätösten toimeenpanoon. Pormestari myös antaa kasvot päätöksenteolle. Riskinä on pidetty liiallista vallan keskittymistä ja sekavuutta työnjaossa apulaispormestarien kanssa.

Kevään vaalien henkilöitymisestä on ollut huolissaan muun muassa rkp:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, joka puoluevaltuuston puheessaan vaati keskittymistä asiakysymyksiin vaalien henkilöimisen sijaan. Huoli on perusteltu, mutta vasta-argumentiksi käy kiinnostavuuden lisääntyminen. Henkilöt kiinnostavat, ja jokainen lisä-äänestäjä on pieni voitto demokratialle.

Kevään kuntavaaleista on tulossa henkilökysymysten lisäksi valtakunnan politiikkaa, vaikka niissä ei äänestetä EU:n elvytyspaketista, maahanmuuttopolitiikasta, turpeesta tai autoilijoiden verokohtelusta. Näitä aiheita tuodaan kerkeästi esille silloin, kun ne sopivat ehdokkaan tai puolueen profiiliin. Ja aika usein sopivat, vaikka läheisempi yhteys kuntatason ratkaisuilla on esimerkiksi vanhustenhoitoon ja opetukseen.

Kuntavaalit ovat yleispolitiikan ilmapuntarina tärkeät jokaiselle puoluejohtajalle. Myös media vaikuttaa valinnoillaan siihen, mitkä teemat nousevat keskusteluun.

Terveydenhuollosta päättämiseen nyt valittavat kuntapoliitikot ehtivät osallistua vain osan kaudestaan, jos tämänkertainen yritys sote-uudistuksesta tuottaa tulosta. Palvelujen tuottaminen on 2023 alusta siirtymässä maakunnille sekä Helsingille. Sote-maakuntien valtuustot aloittaisivat toimintansa jo maaliskuussa 2022.

Kun kuntien valta soten myötä vähenee, vuoden 1964 vaali-into voi olla yhä kaukaisempi haave.

jussi.orell@lannenmedia.fi