Elämme monenlaisten ristiriitojen aikaa. Vallalla on jonkinlainen muoti-ilmiö, jossa monet korostavat, että sukupuolella ei ole mitään merkitystä tai että sukupuolta voisi vaihtaa omalla ilmoituksella miten tahtoo.
Toisaalta usein samat tahot puhuvat kiivaasti pelkästään tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta ja moittivat ”patriarkaattia” tai ”valkoihoisia heteromiehiä”.
Tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen on tärkeää. Meillä Suomessa siinä on edetty verrattain hyvin. Tytöille ja pojille on luotu samanlaisia mahdollisuuksia. Tätä työtä tulee jatkaa.
Tasa-arvotyötä tulee tehdä tasa-arvoisesti – ei toisia pois sulkien. Suomessa tasa-arvotyö on ollut monessa mielessä onnistunutta, mutta siinä on myös parantamisen varaa.
Joidenkin ajama intersektionaalinen feminismi lokeroi ihmisiä ja asettaa heitä eriarvoiseen asemaan. Poikien ja miesten tilanne usein sivuutetaan tasa-arvotyössä, vaikka heidän tilanteensa kohentamiselle on tarvetta.
Liian monet pojat putoavat jo peruskoulussa ja syrjäytyvät. Yksi ratkaisu poikien koulumenestyksen vahvistamiseen on palauttaa opettajakoulutukseen mieskiintiöt.
Monilta pojilta puuttuu elämästään miehen malli. Pojat tarvitsevat samaistumiskohteita ja myös ihmisiä, jotka katsovat maailmaa miessukupuolen näkökulmasta.
Kouluissa on tärkeää huomioida erilaiset tavat oppia.