Hallituksen valinnanvapauskokeilu antaa yli 65-vuotiaille mahdollisuuden käydä yksityislääkärillä julkisen hinnalla. Kokeilu on kuitenkin jäämässä vain varakkaiden hyödyksi ja yksityisen puolen sisäänheittotuotteeksi terveydenhuollon jonoihin vaikuttamatta.
Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on kriisissä: hoitoon pääsy viivästyy ja kustannukset karkaavat käsistä. Tarvitaan uusia, rohkeita avauksia. Toimiva vastaus olisi Pelkistetty Sote, joka yhdistää valinnanvapauden ja maksuttoman hoidon.
Yksittäisenä toimenpiteenä valinnanvapaus ei tehoa terveydenhuollon keskeisiin ongelmiin. Monilla ei edelleenkään olisi varaa hoitoon, ja leikkaukset uhkaavat entisestään heikentää hoidon saavutettavuutta. Ilman kokonaisvaltaista otetta järjestelmä jää sekavaksi, hallinnollisesti raskaaksi ja tarpeettoman kalliiksi. Osaoptimoinnein sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet jäävät haaveiksi.
Ekosysteemiajatteluun pohjautuva Pelkistetty Sote kytkee hoitoon liittyvät vuorovaikutussuhteet yhdeksi kokonaisuudeksi yksinkertaisimmin rakentein. Yhdessä valinnanvapaus ja maksuttomuus tarjoavat ainoan kansantaloudellisesti kestävän keinon saavuttaa yhdenvertainen ja riittävä terveydenhoito.
Siirtymäkaudella julkisen terveydenhuollon potilasmaksut poistettaisiin heti. Yksityistä hoitoa tuettaisiin aluksi esimerkiksi 30 euron suorakorvauksella, jota nostettaisiin asteittain julkisen puolen omakustannustasolle. Näin hoidon saatavuus erityisesti heikoimmassa asemassa oleville paranisi välittömästi. Valtion kustannukset olisivat tuottajasta riippumattomia.
Maksuttomuus on ainoa keino kansalaisten täyteen yhdenvertaisuuteen. Samalla kaikki palveluntarjoajat joutuvat ensi kertaa aitoon kilpailutilanteeseen.
Kokonaan verovaroin ja suorakorvausperiaatteella kustannettu järjestelmä poistaa valtavasti julkisen puolen byrokratiaa – ei enää potilaslaskutusta, Kela-korvauskäsittelyjä tai maksukattojen seurantaa. Kun hoito ei voi rahapulan vuoksi viivästyä, kalliin erikoissairaanhoidon tarve vähenee ja kokonaiskustannukset pysyvät entistä paremmin kurissa.
Varattomat hyötyisivät palvelujen paremmasta saatavuudesta. Varakkaat hyötyisivät byrokratian poistumisesta ja kustannusten pienenemisestä.
Voisiko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde olla maksuttoman perusterveydenhuollon pilottialue? Suomen terveydenhuollossa on takerruttu perinteisiin ratkaisuihin ja osaoptimointeihin, jotka eivät enää riitä – tarvitaan ennakkoluulottomia avauksia.
Pohde sopisi rajoitetun kokeilun toteuttamiseen, koska se kattaa jatkumon yliopistosairaalakaupungista harvaan asuttuun maaseutuun ja myös terveysalan teknillistä ja lääketieteellistä osaamista löytyy.
Kokeilun kautta saataisiin välttämätöntä taustatietoa maksuttomuuden vaikutuksista ja sujuvasta toteuttamisesta. Kokeilu loisi myös uudenlaisen demokraattisen mallin, jossa kilpailu ja potilaiden valinnat määrittäisivät terveydenhuollon markkinaosuudet ilman poliittista ohjausta.
Kalevi Salonen
ekologi, Kaustinen
Mika Seppälä
yleislääketieteen erikoislääkäri, Keuruu