Suomalaiset pääsevät seuraavan kerran vaaliuurnille jo runsaan puolen vuoden päästä. Maassa järjestetään alue- ja kuntavaalit huhtikuun 13. päivänä. Pohjoispohjalaiset valitsevat silloin kunnanvaltuustojen ohella edustajansa hyvinvointialue Pohteen valtuustoon.
Hyvinvointialueiden toiminta vuoden 2023 startin jälkeen on ollut monille kansalaisille ankara pettymys eikä luottamushenkilöillekään toiveiden täyttymys. Moni jaloin aatoksin mukaan lähtenyt valtuutettu on joutunut karujen keskittämispäätösten eteen, joista ei kotikunnassa kiitosta heru.
Kuten maanantain Kaleva kertoo, moni Pohteen nykyinen valtuutettu on vetänyt johtopäätökset eikä hae jatkoa. Perusteet eivät tosin liity vain ikävien päätösten tekoon, vaan syitä on muitakin. Lähdössä on kovan luokan päättäjiä.
Sekä aluevaltuuston että aluehallituksen puheenjohtajat eli Kai Pajala Oulaisista (kesk.) ja Tapani Tölli (kesk.) Tyrnävältä lopettavat urakointinsa. Pajalalla on ikää 70 vuotta, Töllillä 73, joten luopuminen on ymmärrettävä. Kaksikon mukana lähtee iso määrä arvovaltaa ja kokemusta.
Luopujien joukossa on myös entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Hän lähti vuonna ehdokkaaksi 2022 mukaan ilmeisesti ilman suurta intohimoa, puoluejohdon vetoomuksen takia. Tinki tuli täyteen yhden kauden jälkeen.
Kansanedustajista luopumisesta ovat ilmoittaneet jo kokoomuksen Mari-Leena Talvitie ja Juha Hänninen sekä vihreiden Jenni Pitko, kaikki Oulusta. Lisääkin kansanedustajia voi liittyä joukkoon.
Yhdeksi syyksi väistymiselle voi epäillä sitä, ettei mukanaolo Pohteen palvelujen mylläyksessä olisi ykkösluokan meriitti vuoden 2027 eduskuntavaalikentillä. Toisaalta kyse on myös ajankäytöstä. Voi kysyä, kuinka monta salkkua yhdellä ihmisellä voi olla niin, että kaikki tulevat kunnialla hoidetuksi.
Kansanedustajien lähtö Pohteen päättäjien joukosta helpottaa kiusallista kaksoisrooliongelmaa. Kansanedustaja voi pohdelaisena perätä valtiolta lisää rahaa ja samaan aikaan istua kansanedustajana valtion budjetin päällä.
Samaan aikaan on syytä toivoa, että Pohteen päättäjyys kiinnostaa vastuuntuntoisia ja paneutuvia tarjokkaita. Hyvinvointialueilla ratkaistaan, miten maakunnassa hoidetaan kansalaisten tärkeimpänä pitämät palvelut. Teflon-pintaa taas vaaditaan tilanteissa, joissa kotiseudun äänestäjät tulevat kertomaan, mikä kaikki on hyvinvointialueella pielessä.
Toivottavaa on sekin, etteivät aluevaltuustoa liiaksi täytä henkilöt, joille Pohde maksaa palkan. He tuovat kyllä mukanaan asiantuntemusta talon sisältä mutta pahimmillaan katsovat päätöksiä yksipuolisesti työntekijöiden näkökulmasta.
Pohteen valtuuston koko on suuri, 79 jäsentä. Iso edustajamäärä tukee alueellista edustavuutta mutta jäykistää päätöksentekoa. Hyvinvointialueen omin päätöksin valtuustoa ei kuitenkaan ole mahdollista kutistaa, sillä sen koon määrää laki.