Pohteen hyvinvointialuestrategian painopiste "Ihmistä varten" on edelleen uudessa strategian päivityksessä säilytettävä, vaikka kaikilta osin se ei ole vielä toteutunut. Onneksi sitä kohti on edetty.
Nyt tarvitaan rohkeutta tarkastella, ovatko kaikki leikkaukset ja linjaukset tuoneet säästöä ja ovatko palvelut olleet ihmistä varten? Ovatko jotkut linjaukset ja supistukset aiheuttaneet kustannusten nousua toisaalle? Näin on esimerkiksi tavoitteen "kotona mahdollisimman pitkään" kohdalla?
Tilastot osoittavat nyt, että se on johtanut siihen, että turvallisuusriskit ovat lisääntyneet. Ne lisäävät kustannuksia pelastuspuolelle, ja ne ovat lisänneet inhimillistä kärsimystä ja hätää monelle.
Olisi uskallettava tarkastella onko vuodeosastopaikkoja ja ympärivuorokautisen hoivan paikkoja karsittu liikaa ja oikeista paikoista? Ovatko ne tuoneet säästöjä kun ambulanssirallit ovat jatkuneet ja paikkoja ei lähialueilla ole ollut.
Joidenkin kalajokisten ambulanssirumbat ovat kesän aikana ulottuneet Utajärvelle ja Pyhäjärvelle asti. Onko Pohteen asukkaita kohdeltu yhdenvertaisesti kun palvelut ovat karanneet hyvinkin kauas?
Lääkärille pääsy halutaan taata, toivottavasti myös se taataan, ettei turhia kotiutuksia ilman riittäviä tutkimuksia tehtäisi, ja hoidon porrastus toimisi.
Uskalletaanko aidosti tarkastella, että ovatko kaikki leikkausjonossa olevat oikeasti leikkauksen tarpeessa (polvi, lonkka, olkapää)? Voitaisiinko joitakin hoitaa kuntoutuksen avulla ja säästää kalliita erikoissairaanhoidon kustannuksia sekä saavuttaa jopa pidempiaikainen elämänlaadun parantuminen?
Kiertäjäkalvosimen repeämien leikkauksen tueksi ei ole hyvää tutkimusnäyttöä esimerkiksi Ryösän ym. (2017) meta-analyysin mukaan vaan kuntoutuksella päästään samaan lopputulokseen.
Nivelrikko on puolestaan ymmärretty liian suppeasti nivelruston kulumisesta johtuvaksi sairaudeksi, vaikka nivelrikon asteella ja kivulla ei useiden tutkimusten mukaan ole yhteyttä. Hoidon tulisikin olla potilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista.
Kuntoutus ja arviointiyksikön nimi tulisi muuttaa "Huolenpito ja arviointi yksikkö", sillä kuntoutus tarkoittaa paljon enemmän kuin mitä se nykyisellään Kuntoutus ja arviointiyksiköissä on.
Kuntoutuksen parempi hyödyntäminen olisi järkevää, sillä väestö ikääntyy ja laadukkaan kuntoutuksen avulla elämänlaatu ja toimintakyky paranevat. Teknologiaa ja sensoreita lisätään valvomaan kotihoidon asiakkaita, mutta ne eivät mittaa yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Yhdessäolo ja virikkeet sekä yhteisöllisyys tutkitusti tuottavat hyötyjä jotka ovat rahassa mitattavissa.
"Slogan Ihmistä varten" pitää olla tekoja, ei sanoja. Jokainen viranhaltija ja päättäjä katsoo asioita omista lähtökohdistaan käsin. Myönnän, että itse usein katselen "kuntoutus silmälasit" päässä asioita, koska tuolloin elämänlaatu ja toimintakyky näkyvät. On tärkeää että asioista jotka eivät toimi tai pelaa, niistä saa ja pitääkin puhua. "Vain kaksi silmää olen saanut, vain kaksi, jotta kuuntelisin sydämellä enemmän"
Eija Pahkala
Pohteen hyvinvointialueen valtuutettu (kesk.), turvallisuus ja valmiuslautakunnan jäsen, Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kalajoki