Ravintolat: Kok­ki­pu­la vaivaa Oulun ra­vin­to­loi­ta

Live: Seuraa Voi­mis­te­lu­päi­vien lä­he­tyk­siä Ou­lu­hal­lis­ta suorana tästä

Baarit: Oulussa on puo­len­tu­si­naa cock­tail­baa­ria, mutta vain yhdessä se on pääasia

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Poh­jo­la­ko­din täytyy laatia suun­ni­tel­ma ra­joi­tus­toi­mis­ta – Apu­lai­soi­keu­sa­sia­mies: Pidän esi­tet­ty­jä ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­mia oi­kean­suun­tai­si­na

Muhoslaisen Pohjolakodin täytyy laatia suunnitelma rajoitustoimenpiteiden vähentämiseksi.

Pohjolakodin henkilökunnalle järjestettiin lokakuussa koulutusta rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen.
Pohjolakodin henkilökunnalle järjestettiin lokakuussa koulutusta rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen.
Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Muhoslaisen Pohjolakodin täytyy laatia suunnitelma rajoitustoimenpiteiden vähentämiseksi.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi tiistaina päätöksen, jossa hän haluaa Pohjolakodin laativan suunnitelman rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämiseksi tai luopumiseksi kokonaan.

Pohjolakodin täytyy toimittaa Sakslinille suunnitelma rajoitustoimenpiteiden vähentämisestä ensi vuoden syyskuuhun mennessä.

– Pidän tärkeänä, että sijaishuoltopaikoissa tehdään määrätietoista työtä rajoitustoimenpiteistä luopumiseksi, hän toteaa.

Pohjolakodin henkilökunnalle järjestettiin lokakuussa koulutusta rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen. Oikeusasiamiehen kansliaan on vielä sen jälkeenkin tullut yhteydenottoja Pohjolakodin edustajalta ja joiltakin sinne sijoitetuilta lapsilta rajoitustoimenpiteiden käytöstä eri tilanteissa.

– Niiden perusteella näyttää siltä, että Pohjolakodissa ei ole kaikille työntekijöille ja lapsille selvää se, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä rajoitustoimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Epäselvää näyttäisi olevan myös se, milloin kysymys on tavanomaiseen kasvatukseen liittyvistä asioista ja milloin päätöstä edellyttävistä rajoitustoimenpiteitä, Sakslin katsoo.

Hänen mukaansa rajoitustoimenpiteiden vähentämistä koskevasta suunnitelmasta tulisi löytyä myös toimintatapoja, joilla tuetaan sekä sijoitettujen lasten että henkilökunnan kunnioittavaa ja hyvää kohtelua.

Rajoitustoimenpiteet ovat toimenpiteitä, joilla puututaan johonkin lapsen perusoikeuteen kuten liikkumisvapauteen, fyysiseen vapauteen tai yksityisyyden suojaan. Niiden käytölle on lainsäädännössä tiukat edellytykset. 

– Vaikka sijoituspaikassa koettaisiin, ettei lastensuojelulaki tarjoa sijoitettujen, paljon palveluja tarvitsevien lasten hoidon järjestämisen kannalta riittäviä keinoja, lastensuojelulaitos ei voi jättää noudattamatta voimassa olevaa lakia, Sakslin toteaa.

Lapsilta myönteisiä viestejä

Maija Sakslinin määräyksestä Pohjolakotiin tehtiin viime huhtikuussa ennalta ilmoittamaton kaksipäiväinen tarkastus. Tarkastuksella havaittiin useita merkittäviä puutteita lasten kohtelussa ja rajoitustoimenpiteiden käytössä.

Tarkastuksen jälkeen Sasklin vaati Pohjolakotia luopumaan lainvastaisista menettelyistään, minkä lisäksi hän ohjasi muutoksiin lasten kohtelussa. Pohjolakodin piti ilmoittaa Sakslinille 28. syyskuuta mennessä, mihin toimenpiteisiin se on hänen havaintojensa johdosta ryhtynyt.

Sakslin sai Pohjolakodin selvityksen määräajassa ja tiistaina hän antoi sitä koskevan päätöksen. Siinä todetaan, että Pohjolakoti on ilmoittanut luopuneensa tarkastuksella havaituista lainvastaisista käytännöistä ja se on ryhtynyt Sakslinin edellyttämiin useisiin korjaaviin ja kehittäviin toimenpiteisiin.

– Pidän selvityksessä esitettyjä kehittämissuunnitelmia ja - toimenpiteitä oikeansuuntaisina ja perusteltuina, Sakslin toteaa.

Hän nostaa päätöksessään esiin useita uudistuksia, joita hän pitää positiivisena. Lapsia esimerkiksi kannustetaan epäkohtatilanteessa ottamaan yhteyttä omaan sosiaalityöntekijäänsä, minkä lisäksi Pohjolakodissa on otettu käyttöön henkilökohtainen perehdytyskansio lapsille.

– Pidän tällaista perehdyttämiskansiota hyvänä lapsen oikeuksia edistävänä ideana. Pidän myönteisenä myös sitä, että yksiköiden säännöistä on keskusteltu yhdessä lasten kanssa ja että sijoitetuilla lapsilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa yksikön sääntöihin ja käytäntöihin.

Sakslin aikoo laillisuusvalvonnassaan seurata, miten Pohjolakodin ilmoittamat uudistukset on toteutettu ja mikä vaikutus niillä on Pohjolakotiin sijoitettujen lasten asemaan ja kohteluun.

– Olen jo saanut joiltakin Pohjolakotiin sijoitetuilta lapsilta myös myönteisiä viestejä laitoksen toteuttamista muutoksista.

Nuorten Ystävät: Kannustaa jatkamaan suunnitelmallista työt

Pohjolakoti on yksityinen Nuorten Ystävät ry:n omistama koulukoti.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on katsonut meidän aloittamamme kehitystyön ja muutokset oikeansuuntaisiksi. Se kannustaa meitä jatkamaan työtä suunnitelmamme mukaisesti, sen toimitusjohtaja Tiina Haanpää toteaa Nuorten Ystävät ry:n tiedotteessa.

Hänen mukaansa Pohjolakodin toiminnassa tullaan kiinnittämään huomiota erityisesti niihin asioihin, jotka apulaisoikeusasiamies nosti päätöksessään esille. Näitä ovat muun muassa puhelimen käyttö, nuoren asioiden huolellinen kirjaaminen nuoren asiakirjoihin ja henkilökunnan jatkuva koulutus erityisesti rajoitustoimenpiteiden käytön osalta.

– Tulemme kiinnittämään kaikessa toiminnassamme huomiota siihen, että nuorten osallisuus toteutuu ja nuori tulee erityisen huolella kuulluksi häntä koskevissa asioissa, Haanpää sanoo.

Pohjolakodissa on käyty kesän ja syksyn aikana keskustelua nuorten kanssa toimintatavoista, säännöistä ja myös rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä. Nuorten Ystävät pitää rajoitustoimenpiteitä ja niiden käyttämistä keskeisenä kehittämisen alueena. Sen mielestä niiden erottaminen kasvatuksellisesta rajoittamisesta on vaativa tehtävä, sillä vertailukohdaksi asetetaan niiden nuorten tilanne, joita ei ole sijoitettu laitokseen.

– Moniulotteisuutta kuvaa hyvin päätöksen kohta, jossa kuvataan nuorten puhelimen käyttöön puuttumista. Työntekijän on ensiksikin pohdittava, miten nuorten puhelimen käyttöön yleisesti perheissä suhtaudutaan. On arvioitava, vaarantaako puhelimen käyttö nuoren kasvun ja kehityksen ja millä perusteella näin voidaan sanoa, kertoo Nuorten Ystävien kehitysjohtaja Mikko Oranen.

– Kolmanneksi on pohdittava, onko tämä vaarantuminen niin vakavaa, että varsinaisten rajoitustoimenpiteiden käyttö on tarpeellista, vai voidaanko puhelimen käyttöön puuttua kasvatuksellisilla keinoilla. Ratkaisun pitää olla selkeästi perusteltavissa nuorelle itselleen sekä muille nuorille, jotta syntyy kokemus oikeudenmukaisesta ja reilusta kohtelusta, hän jatkaa.

Sakslin toivoo nopeaa lakimuutosta

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistymässä lainsäädännön uudistamiseen tähtäävä hanke. Siinä arvioidaan myös paljon palveluja tarvitsevien lasten asema ja heille tarpeellisten moniammatillisten palvelujen järjestäminen.

– Toivon, että tämä hanke etenee nopeasti, Maija Sakslin sanoo.

Mikko Oranen yhtyy toiveeseen.

– Voimassa olevaa lainsäädäntöä on luonnollisesti noudatettava. Olemme kuitenkin tyytyväisiä siihen, että apulaisoikeusasiamies on huomioinut lainsäädännön ja palvelujen kehittämisen tarpeen erityisesti paljon palveluja tarvitsevien nuorten osalta.

Juttua täydennetty kauttaaltaan kello 19.34.