Mainos

Poh­jois-Poh­jan­maan saama EU-tu­ki­ra­ha vie turpeen jäl­kei­seen aikaan: Tuki ei kom­pen­soi tur­ve­tuo­tan­non ala­sa­joa, mutta sen avulla voi uu­dis­taa alue­ta­lou­den ra­ken­net­ta

Euroopan Unionin alue- ja rakennerahaston tuen jakaantumisesta Suomessa kaudelle 2021–27 päätettiin syyskuun päättyessä. Pohjois-Pohjanmaan saama kokonaisrahamäärä ei juuri pienentynyt, mutta sen sisältö muuttui.

JTF-rahaa ei voida käyttää suoraan turpeentuotannon alasajon vaikutusten kompensointiin, mutta sillä voidaan uudistaa aluetalouden rakennetta, maakuntajohtaja Pauli Harju toteaa.
JTF-rahaa ei voida käyttää suoraan turpeentuotannon alasajon vaikutusten kompensointiin, mutta sillä voidaan uudistaa aluetalouden rakennetta, maakuntajohtaja Pauli Harju toteaa.

”Lopputuloksessa toteutui tavoiteltu rahoitus. Se säilyi nykyisen rahoituksen kokoisena, mutta ei sen kaltaisena kuin olisi toivottu”, Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju sanoo.

Maakunnan saamaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea leikattiin. Tilalle maakunta sai rahaa Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

Harju muistuttaa, että EU-raha on aina sen kaltaista, että se vaatii rinnalle kansallista rahoitusta.

”Iso muutos oli nyt se, että kansallisen rahoituksen osuus tipahti ja on nyt vain 40 prosenttia saadusta tuesta. Aiemmin yksi EU-euro on tarkoittanut yhtä valtiolta tullutta euroa.”

Pohjois-Pohjanmaa tulee saamaan JTF-rahaa huomattavan summan. Harju toteaa, että sen käyttökelpoisuus alueen kehittämisen kannalta ei ole varmaa, koska raha käytettävyys on sidottu turvetuotannon muutoksen vaikutusten korvaamiseen muuna talousaktiviteettina.

”Vaatii vielä EU-komission hyväksynnän, miten JTF-rahaa käytetään Suomessa. EU-tukea ei voida käyttää suoraan turpeentuotannon alasajon vaikutusten kompensointiin, mutta sillä voidaan uudistaa aluetalouden rakennetta”, Harju toteaa.

Alla vaikeat neuvottelut

Tappiona voitanee pitää sitä, että maakuntien väliset neuvottelut olivat vaikeat. Itä-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaan kokivat tulevansa uhatuiksi. Sen seurauksena työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää aluepoliittisen uudelleentarkastelun.

Harju toteaa, että jakokriteerit eivät olleet totutun kaltaiset. Hän koki, että neuvotteluissa oli kantoja, jotka olivat EU:n aluepoliittisen kehityksen peruslinjauksia vastaan.

”EU:n aluekehitystä koskevissa linjauksissa tulisi pysyä. Ne ovat Itä-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan etu. Se on myös kansallinen etu. Harvan asutuksen kriteeristö tuo Suomen rahasta enemmän kuin puolet.”

Harju toteaa, että jos aluepoliittista uudelleentarkastelua ei tehtäisi, jäisi sellainen pelko, että tätä tapaa käytetään pohjana neuvotteluissa jatkossakin.

Yritystukien osalta Harju toteaa, että toimintatavat jatkuvat entisen kaltaisina.

”Yritysten kehittämistuet säilyvät. Rakennerahastoilla saadaan alueella käyntiin uudet avaukset ja kyetään viemään aloitteita eteenpäin. Se kasvattaa alueen muutoskyvykkyyttä.”

"Kehittämistoimiin pitäisi saada laajemmin mukaan maakunnassa olevat kehittämisyksiköt ja kunnat.”
Pauli Harju
maakuntajohtaja

Aktiivista otetta maakunnassa

JTF-rahaston kautta tullut tuki tuo merkittävän muutoksen nykyiseen tilanteeseen. Alueella olevilta kehittäjiltä odotetaan nyt aktiivisempaa otetta.

”Kehittämistoimiin pitäisi saada laajemmin mukaan maakunnassa olevat kehittämisyksiköt ja kunnat. Painopiste on ollut Oulussa sekä Ylivieska-Raahe-seudulla. Nyt tarvitaan toimijoita Koillismaalla, Haapajärvellä, Reisjärvellä, ja että ne veisivät omia elinkeinorakenteen muutokseen liittyviä asioita eteenpäin”, Harju sanoo.

Harju ei pidä huonona sitä, että tutkimus- ja kehitystoiminta on keskittynyt Oulun seudulle. Sillä tuetaan kuitenkin koko Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämää.

”Tutkimus- ja kehittämistoiminnan luonne näyttää muuttuneen ja siitä on tullut oma liiketoiminta-alue. Pelkona on, kun kehitystyötä lähdetään myymään pois, hyötyykö alue lainkaan siitä. Tällaista on ollut havaittavissa.”

Maakunnan tavoitteiden ja lopputulokset välinen aukko luvattiin paikata loppuvalta seitsenvuotiskaudelta käyttämättä jääneillä rahoilla

”Koko Suomessa käyttämättä jääneitä rahoja on lähes 30 miljoonaa euroa, jotka nyt budjetoidaan uudelleen.”

Määrällisesti eniten rakennerahastojen tukea saivat Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. On syytä huomata, että niiden saama raha säilyi lähes samana kuin aiemmalla kaudella, mutta esimerkiksi etelän ja lännen joissain maakunnissa tuen määrä kasvoi 80–100 prosenttia.