Uudistuva sote -seminaari keräsi marraskuussa asiantuntijoita ja yrittäjiä puhumaan uudistukseen liittyvistä mahdollisuuksista ja ratkaisuista.
”Noin 400 000 asukasta, joista noin puolet asuu Oulussa. Yhdeksäntoista sote-organisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta, ja kaikki menevät yhteen kimppaan”¸ johtaja Marjukka Manninen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä kuvailee.
Manninen jatkaa, että budjettina on 1,5 miljardia euroa ja rahoitus tulee pääasiassa valtiolta. Hyvinvointialue työllistää noin 17 000–18 000 työntekijä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on iso ja monimuotoinen. Siinä on monella tapaa äärilaitojen kuntia.
”Koon puolesta on Hailuodossa alle 1000 asukasta, Oulu 200 000 asukasta. On ihan ydinkaupunkialueita ja sitten on haja-asutusalueita. On ikärakenteeltaan Suomen nuorimpia kuntia Tyrnävä ja Liminka sekä vanhimpia Vaala.”
”Tämä on yksi sirpalehyvinvointialueista, mikä tarkoittaa, että nykyisiä sote-organisaatioita on todella paljon. Toteutustavat ovat mitä moninaisimmat eri kunnissa”, Manninen jatkaa.
Ostopalvelut ja palvelusopimukset
Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo, että alueilla on aika paljon valtaa päättää siitä, minkälainen palvelurakenteesta tulee, paljonko omaa tuotantoa on ja paljonko palveluita ostetaan.
”Jo nyt on alueita, joissa yli puolet palveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta, esimerkiksi päihdepalvelujen osalta”, Partanen sanoo.
Audionomi Maarit Isomaa tarjoaa kuulontutkijan palveluita ammatinharjoittajana ja alihankkijana. Hän kysyy, miten yksityispuolelta terveyspalveluita ostavat kunnat toimivat jatkossa.
Manninen vastaa, että alueella on käytössä erilaisia palvelusopimuksia tuhansia. Valmistelussa on meneillään sopimusten kokoaminen yhteen, minkä jälkeen niitä voidaan eritellä. Ei ole tiedossa sellaista linjaa, että sopimuksia lähdettäisiin katkaisemaan.
”Lähtökohtaisesti, jos sopimukset ovat voimassa muutosvaiheen yli, ne siirtyvät hyvinvointialueelle. Jossakin vaiheessa ehkä vielä väännetään siitä, että laki antaa tietyin edellytyksin myös mahdollisuuden purkaa sopimuksia”, Manninen sanoo.
”Kaikki palvelusopimukset siirtyvät uudelle alueelle”, myös Partanen toteaa.
Palveluseteli tärkeä ja tarpeen
Pudasjärvinen FysioKV:n yrittäjä Katri Virtanen nostaa palvelusetelin pienyrittäjälle tärkeäksi asiaksi.
”Se tärkeä elementti ennen kaikkea asiakkaalle. Palvelujen saatavuutta mahdollistetaan palvelusetelin avulla ja samalla vastataan terveyserojen kaventamiseen, mihin tällä sote-hankkeella pyritään”, Virtanen arvioi.
Samalla linjalla on yrittäjä Riku Laine Easymove Oy:stä.
”Pienyrityksen näkökulmasta palveluseteli on äärimmäisen toimiva. Se mahdollistaa pienten yritysten tulemisen markkinoille. Meillä ei ole minkäännäköisiä mahdollisuuksia tuottaa palveluita, jos niiden täytyy olla kokonaisulkoistuksen tyylisiä asioita. Sellaisia yrityksiä on ehkä viisi, jotka niitä pystyvät tuottamaan. Se ei silloin aja asiakkaan etua, ei valinnanvapauden etua eikä tehokkuuden etua. Kyllä me näemme palvelusetelin isona mahdollistajana”, Laine sanoo.
Aluevaalien jälkeen päättäjän rooli siirtyy vaaleissa valitulle aluevaltuustolle. Sen toiminta alkaa maaliskuussa 2022.