Onko Perämerellä tulevaisuudessa muuta arvoa kuin tuulivoiman tuotannosta syntyvä hyöty? Tätä on nyt syytä kysyä Pyhäjoelta Tornioon, kun merituulivoimahankkeet näyttävät lähtevän toden teolla liikkeelle.
Pohjanlahdelle merituulivoimaa on rakennettu vasta vain hitunen Porin edustalle. Suunnitelmia on kuitenkin hurjasti.
Perämeren kohtalon näyttää sinetöivän merenpohjan sopiva syvyys. Turbiineja voidaan pystyttää tänne melkein minne vain (vaihteluväli noin 10–65 metriä).
Erityisesti Raahessa ja Pyhäjoella ollaan jo varsin pitkällä. Liki 15 vuotta uinunut Maanahkiaisen tuulivoimahanke on nyt nytkähtänyt eteenpäin.
Maanahkiaisen hanke aloitettiin jo vuonna 2009. Nyt sitä on muokattu ja voimaloiden määrä pudotettu 20:een. tuolloin kaavailtiin 210 metriä korkeita tuulivoimaloita, nyt tavoitteena on 350 metriä.
Kyseinen hanke on alun perin Metsähallituksen perustama. Niin on myös Ebba-hanke, jota Metsähallitus kaavailee Maanahkiaisen kylkeen lähinnä Pyhäjoelle. Sen tornit (enintään 98) olisivat jo 390-metrisiä – maailmanennätysluokkaa. Sekin on nyt vireillä.
Merituulivoimalat ovat monella tapaa hankalia ympäröivälle luonnolle ja ihmisille. Lisäksi niiden siirtolinjat sekä maalla että meressä ovat vaikeasti ratkaiseva ympäristökysymys. Porissa ei kunnon ratkaisua ole löydetty.
Perämerellä ongelmia syntyy muun muassa merenpohjan, kalaston ja muun merieliöstön vahingoittumisesta. Lisäksi linnuston ja itämerennorppien elinolojen vaarantuvat. Ongelmia on odotettavissa myös merenkulussa. Paikallisille ihmisille vaikeudet näkyvät muun muassa kalastuksessa.
Maanahkiaisen tuulivoimaloista lähimmät tulisivat vain viiden kilometrin päähän rannasta. Mitään pehmentävää näköestettä ei ole.
Voimalat näkyisivät suoraan koko varreltaan rantaan. Varsinkin öisin valosaaste olisi iso ongelma. Vapaa merinäkymä menetettäisiin osassa Pyhäjokea, Raahea ja Siikajokea.
Ruotsalainen OX2, Suomen suurin tuulivoimaoperaattori, suunnittelee Hailuodosta 23 km länteen 160 tuulivoimalan Halla-projektia. Niiden korkeus olisi enimmillään 350 metriä.
Alue on niin laaja (575 km2), että se vaikuttaa myös laivaliikenteen reitteihin. Jättimäiset tuulivoimalat näkyisivät Ouluun saakka. Hailuodon vapaa merimaisema olisi mennyttä.
Haukiputaan edustalle on suunnitteilla Suurhiekan alue. Kauemmas Suomen talousvyöhykkeelle syntynee lisää hankkeita varsin pian, kun valtioneuvosto linjaa asiaa.
Pian uhrattaneen Oulujärven maisema. Järven läheisyydessä on useita voimalahankkeita. 2025 valmistuneet Yli-iin Pahkakosken tuulivoimalat ovat pilanneet pitkältä matkalta Iijoen maisemaa.
Pohjois-Pohjanmaa on jo nyt Suomen ykkönen tuulivoiman rakentamisessa ja suunnitelmia on runsaasti valmiina odottamassa toteutusta.
Kun tähän lisätään vielä merituulivoimahankkeet ja ristiin rastiin jo kulkevat leveät siirtolinjat, on kysyttävä, missä kulkee raja?
Maanahkiaisen hankkeesta järjestetään 4. kesäkuuta yleisötilaisuus Raahessa.
Pekka Väisänen
Perämeri-kirjan tuottaja-kirjoittaja, varapuheenjohtaja, Perämeren Pookit ry