Yksi sote-uudistuksen kärkitavoitteita on ollut perustason vahvistaminen ja palveluiden siirtäminen raskaista erikoissairaanhoidon palveluista kevyempiin perustason palveluihin. Käytännön kokemukset ovat valitettavasti osin tavoitteiden vastaisia: vaikeutunut kiireettömään hoitoon pääsy ja pitkittyneet hoitojonot nousevat keskusteluissa esille niin palveluiden käyttäjien kuin myös perustasolla työskentelevien ammattilaisten kanssa.
Pohteen viimeisimpien osavuosikatsauksien perusteella koko Pohteen henkilöstön sairauspoissaoloprosentti on noin 5,3 prosenttia. Välittömässä hoitotyössä on siten päivittäin äkillisistä poissaoloista johtuen lukuisten työntekijöiden vajetta.
Poissaolot johtavat potilasaikojen perumisiin erityisesti kiireettömässä vastaanottotoiminnassa, koska työssä olevia henkilöitä tulee äkillisistä poissaoloista johtuen siirtää kiireettömästä toiminnasta päivystykselliseen ja kiireelliseen toimintaan.
OYS sairaalapalveluissa äkillisiä ja lyhytkestoisia hoitohenkilökunnan poissaoloja paikataan konsernipalveluiden alaiseen osaajayksikköön palkatun vakituisen sijaishenkilöstön avulla. Pohteen muilla toimialueilla ei ole käytössä vastaavanlaista vakituista sijaishenkilöstöpoolia. Pohteen taloustilanne näyttää hiljalleen kääntyvän parempaan, joten Pohteen tulee jatkossa arvioida osaajayksikön käyttöönottoa myös perustason palveluissa hoitoon pääsyn turvaamiseksi.
Perustason osaajayksikköön palkattu henkilökunta tulisi jakaa alueellisesti, eli tietty henkilöstö sijaistaisi palveluissa muutaman kunnan alueella maantieteellisesti rajatulla alueella. Käytettävissä oleva sijaishenkilöstö edistäisi myös vakituisen henkilöstön työssäjaksamista ja työhyvinvointia.
Parhaimmassa tapauksessa perustason osaajayksikön sijaishenkilöstö voisi työskennellä myös toimialuerajat ylittävästi eli poissolotarpeiden mukaisesti joko terveyden- ja sairaanhoidon toimialalla tai vaikkapa ikäihmisten palveluissa.
Maarit Matinolli
yleislääketieteen erikoislääkäri, Pohteen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen (kok.), Tyrnävä