Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD ei ole synonyymi levottomuudelle tai keskittymishäiriölle, muistuttaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde.
Pohteen mukaan esimerkiksi runsas ruutuaika, vähäiset yöunet ja haastava perhetilanne voivat lisätä levottomuutta ja vaikeuttaa keskittymistä.
Näiden tekijöiden selvittäminen, ohjauksellinen tuki, keskittymistä haastavien tekijöiden korjaaminen ja sopiva seuranta ovat aina keskeisiä asioita, kun lapsen tai nuoren keskittymisestä tai käyttäytymisestä herää huoli.
– Valtakunnallisessa keskustelussa on noussut esille virheellisten ADHD-diagnoosien mahdollisuus. On hyvä arvioida sitä, onko tällä hetkellä osa lapsista ja nuorista voinut saada ADHD-diagnoosin matalan kynnyksen tukitoimien puuttumisen takia, lastentautien osastonylilääkäri Oskari Pieviläinen Raahen sairaalasta sanoo tiedotteessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi tänä vuonna raportin lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistymisestä.
Raportin mukaan ADHD-diagnoosien yleisyys Pohteen alueella vuonna 2022 oli kansallisesti tarkasteltuna maltillinen ja vastasi kansainvälisiä tutkimustuloksia.
Pohteen mukaan huolta herättää kuitenkin se, että tuoreet tilastot osoittavat diagnoosimäärien kasvavan edelleen, ja tämä trendi näkyy myös Pohteella.
– Diagnoosien kasvutahti on merkittävä haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Myös koulut ja varhaiskasvatus kohtaavat päivittäin lapsia ja nuoria, joilla on ADHD-tyyppisiä oireita, Pieviläinen kertoo.
Pohteella on tavoitteena luoda palveluketju, joka selkeyttää lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön diagnosointia ja hoitoa. Työryhmä koostuu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon ja kasvatusalan ammattilaisista.
Alkuvaiheen kartoituksella pyritään siihen, että jatkotutkimuksiin pääsevät ne lapset ja nuoret, joilla oireiden taustalla on vahva epäily ADHD:sta. Näin rajalliset resurssit voidaan kohdentaa paremmin ja varmistaa, että jatkotutkimuksiin pääsevät he, jotka niitä tarvitsevat.
ADHD:n hyvä hoito vaatii kuitenkin Pohteen mukaan kärsivällisyyttä. Aika ADHD-epäilystä diagnoosiin on edelleen pitkä, koska diagnosointi edellyttää monenlaista selvittelyä sekä muiden asioiden poissulkemista.
– On hyvä muistaa, että diagnoosi itsessään ei auta oireisiin. On tärkeää, että lapsi tai nuori saa tarvittavia tukitoimia niin kotona kuin koulussa, ja että ympäristöä mukautetaan lapsen tarpeita vastaaviksi. Aina tukitoimet eivät ole riittävä apu ja tällöin keskittymislääkkeen kokeileminen voi olla hyödyllistä, Pieviläinen sanoo.
